Jalostustarkastus/Jalostuskoe

[Mari Lyytikäinen]

Kennelliitto on valmistellut kaikille koiraroduille mahdollisesti jo kuluvana vuonna käyttöön otettavaa jalostustarkastusta. Tarkastus sisältää yksityiskohtaisen ulkomuodon arvioinnin sekä erilaisia rotukohtaisia käyttäytymisen arviointeja tarkoituksena tarjota rotuyhdistyksille työväline, jolla voi kerätä vertailukelpoista tietoa kunkin yksilön periytyvistä ominaisuuksista. Lisäksi eri rotujärjestöt voivat käyttää tarkastuksen osana myös muita käyttö- ja luonneominaisuuksia mittaavia testejä.

Koska tämän päivän ajokokeessa jalostustietouden keräys jää valitettavan usein varsin vaillinaiseksi pistetahtailun varjossa, ehdotankin, että suomenajokoirille jalostustarkastuksen osana olisi Jalostuskoe. Jalostuskoe toimisi periaatteiltaan samalla tavalla kuin tavallinen ajokoe, mutta siinä ei laskettaisi loppupisteitä normaalin kokeen tapaan. Jalostuskokeessa arvostelijoina olisi palkintotuomareiden lisäksi aina ylituomari tai ylituomareita. Koiraa koeteltaisiin sellaisessa maastossa, jossa sillä olisi mahdollisuus näyttää myös vähintään 3 tai 4 estetyöskentelytaidot eli kaikenlaiset "mummolat" ja heinäisten kinttupolkujen päässä olevat kanitarhat jätettäisiin pitkien kokeiden koemaastoiksi. Jalostuskokeessa ei pelättäisi mahdollista hukkaa vaan mentäisiin ajon sekaan jalostustietoutta keräämään. Kokeen aikana koettelupaikka vaihdettaisi muutamaan kertaan, jolloin koiran hakuominaisuudet tulisi paremmin esille samoin kuin ajettavan vaihtuessa koiran ajotaito-ominaisuudet varmentuisivat.

Jalostukseen käytettävät urokset ja nartut tulisi jalostustarkastaa. Esim. vuonna 2014 rekisteröitiin 235 suomenajokoirapentuetta, joissa samoja uroksia oli käytetty useaan kertaan ja osa nartuista oli pennuttanut jo aiemminkin eli vuositasolla tarkastettavien koirien määrä olisi ehkä noin 400-500. Kaikki pennun hankintaa harkitsevat työssä käyvät harrastajat kun eivät ennätä kierrellä ympäri maatamme kuuntelemassa mahdollisia isä- ja emäehdokkaita, tarkastus palvelisi meitä.

Ajokoiramies lehdestä muistan lukeneeni jalostustarkastuksia joskus tehdyn, mutta ne ovat muistaakseni keskittyneet pelkästään ulkomuodollisien ominaisuuksien arviointiin.

[Kalevi Vänskä]

En usko, että jalostustarkastus käyttöpuolella saa kovin suurta kannatusta. Siksi, että siinä mennään käyttöpuolella samaan, kuin näyttelypuolella. Vain tietyt henkilöt hyväksytään tekemään tämä käyttöpuolen tarkastus ja nykyiset palkintotuomarit jäävät "työttömiksi".
Heidän usein pitkäaikainen arvostelukokemuksensa kyseenalaistetaan ja koko ajokoiran tulevaisuus ajetaan alas nykyistä nopeammin.
Parempi vaihtoehto - minun mielestä - on etsiä nykyisen koetoiminnan kompastuskivet, pullonkaulat, oikean arvostelun esteet ja tehdä mahdolliset korjaukset lisätietoihin ja niiden keräämiseen ja kehittää niitä puutteita. Myös suvaitsevaisempi gps:n vapaa käyttö tiedonhankinnan välineenä sallittava mahd. pian.

[Tarmo Leinonen]

Voi hyvä tavaton, että kaikenlaista sitä esitetäänkin.

[Jorma Suuronen]

Mari Lyytikäisen esitystä jos joku vastustaa, on sen henkilön turha enää puhua ajokoiran jalostuksesta. Näillä palstoilla minuutit tuntuu olevan tärkeämpiä kuin mitkään muut koiran ominaisuudet.
Oikeanlainen arvostelukortti ja kepsi apuvälineeksi johan saadaan oikeanlaista jalostustietoa. Tähän pitäisi KAIKKIEN ajokoira kasvattajien lähteä mukaan. Jalostuskoetta voisi hyödyntää myös kokeissa käymättömille nuorille koirille. Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta katsotaan mitä viisaammat saa aikaan. Vaarana tietysti on, että esitys tulee väärästä osoitteesta.

[kalevi rytky]

Vaikkakin koetoimintaa ohjailee pitkälti kilpallisuus on se mielestäni kuitenkin paras vaihtoehto saada tietoa koiristamme jalostusta varten. Minun uskoni ja luottamukseni ei riitä puolustamaan mitään erillisiä jalostus katselmuksia. Pahimmassa tapauksessa jotkut tahot puolustavat ja käyttävät ns.jalostus katselmuksia koekäyntien vastineena jolloin kusemme varmasti omiin muroihimme. Koiran käydessä esim. 10 koetta on koiran työskentelyä arvostellut reilun 50 tunnin aikana 20 palkintotuomaria. Lisäksi heidän arvostelut on joka kokeessa käynyt läpi ylituomarit, he ovat tarttuneet tarvittaessa arvostelujen oikeellisuuteen ja korjanneet liian suuret heitot tarpeen vaatiessa, kuultuaan palkintotuomareiden perustelut. Edellä mainituista seikoista johtuen koetulosten keskiarvot kertovat varmasti totuuden koiran ominaisuuksista, emmekä saa mistään parempaa ja luotettavampaa tietoa jalostuksen pohjaksi mitä saamme, näyttelyistä ja koetoiminnasta tällä hetkellä.

[Eemeli Kiviniemi]

Tavallaan ihan hyvä ajatus, mutta uskon että kavennettaisiin entisestään jalostukseen käytettävää koirien määrää ja karsittaisiin uusia kasvattajia ja uroksien treenaajia. Uskon myös että tässä pärjäisivät entistä paremmin aktiiviset koirien omistajat joilla on aikaa kulkea kokeissa ja näyttelyssä ja nyt myös jalostus tarkastuksissa. Eli jalostaisimme entistä enemmän koirien omistajia ja sehän ei periydy....

Koitappa innostaa esim kiireinen lapsiperheen isäntä tai emäntä ensin koe harrastuksen pariin, sen jälkeen näyttelyihin ja lopuksi vielä erilaisiin jalostustarkastuksiin...... saattaa jäähä menemättä. käyvät mieluummin metsällä silloin kun muilta kiireiltä joutavat.

[Jouni Leppänen]

Täällä meillä olisi hyviä maastoja Marin esittämiin tarkoituksiin. Asiasta olen Rytkyn Kalevin kanssa samaa mieltä. Eikös kahden viikon koe pitänyt olla nuorille koirille ja uusille harrastajille tarkoitettu koe?

[kalevi rytky]

Tavallaan ihan hyvä ajatus, mutta uskon että kavennettaisiin entisestään jalostukseen käytettävää koirien määrää ja karsittaisiin uusia kasvattajia ja uroksien treenaajia. Uskon myös että tässä pärjäisivät entistä paremmin aktiiviset koirien omistajat joilla on aikaa kulkea kokeissa ja näyttelyssä ja nyt myös jalostus tarkastuksissa. Eli jalostaisimme entistä enemmän koirien omistajia ja sehän ei periydy....

Koitappa innostaa esim kiireinen lapsiperheen isäntä tai emäntä ensin koe harrastuksen pariin, sen jälkeen näyttelyihin ja lopuksi vielä erilaisiin jalostustarkastuksiin...... saattaa jäähä menemättä. käyvät mieluummin metsällä silloin kun muilta kiireiltä joutavat.

Tuttavapiiriin kuuluu esim. pyörätuolilla kulkeva henkilö joka on kilpaillut koiransa "kaksois-valioksi" lisäksi nuoria "suurperheen" isiä, jotka harrastavat koirillaan myös näyttelyissä ja kokeissa käyntiä metsästyksen lisäksi. On aivan omista vallinnoista kiinni mihin aikansa käyttää, kaikille sitä on annettu samanverran 24h vuorokaudessa. Perheessä tulisi järjestää aikaa kummankin osapuolen harrastuksille, sanotaanhan sitä toki niinkin, "parempi tossunalla, kun taivasalla" .

[Harri Hintikka]

Kennelliitto on valmistellut kaikille koiraroduille mahdollisesti jo kuluvana vuonna käyttöön otettavaa jalostustarkastusta. Tarkastus sisältää yksityiskohtaisen ulkomuodon arvioinnin sekä erilaisia rotukohtaisia käyttäytymisen arviointeja tarkoituksena tarjota rotuyhdistyksille työväline, jolla voi kerätä vertailukelpoista tietoa kunkin yksilön periytyvistä ominaisuuksista. Lisäksi eri rotujärjestöt voivat käyttää tarkastuksen osana myös muita käyttö- ja luonneominaisuuksia mittaavia testejä.

Koska tämän päivän ajokokeessa jalostustietouden keräys jää valitettavan usein varsin vaillinaiseksi pistetahtailun varjossa, ehdotankin, että suomenajokoirille jalostustarkastuksen osana olisi Jalostuskoe. Jalostuskoe toimisi periaatteiltaan samalla tavalla kuin tavallinen ajokoe, mutta siinä ei laskettaisi loppupisteitä normaalin kokeen tapaan. Jalostuskokeessa arvostelijoina olisi palkintotuomareiden lisäksi aina ylituomari tai ylituomareita. Koiraa koeteltaisiin sellaisessa maastossa, jossa sillä olisi mahdollisuus näyttää myös vähintään 3 tai 4 estetyöskentelytaidot eli kaikenlaiset "mummolat" ja heinäisten kinttupolkujen päässä olevat kanitarhat jätettäisiin pitkien kokeiden koemaastoiksi. Jalostuskokeessa ei pelättäisi mahdollista hukkaa vaan mentäisiin ajon sekaan jalostustietoutta keräämään. Kokeen aikana koettelupaikka vaihdettaisi muutamaan kertaan, jolloin koiran hakuominaisuudet tulisi paremmin esille samoin kuin ajettavan vaihtuessa koiran ajotaito-ominaisuudet varmentuisivat.

Jalostukseen käytettävät urokset ja nartut tulisi jalostustarkastaa. Esim. vuonna 2014 rekisteröitiin 235 suomenajokoirapentuetta, joissa samoja uroksia oli käytetty useaan kertaan ja osa nartuista oli pennuttanut jo aiemminkin eli vuositasolla tarkastettavien koirien määrä olisi ehkä noin 400-500. Kaikki pennun hankintaa harkitsevat työssä käyvät harrastajat kun eivät ennätä kierrellä ympäri maatamme kuuntelemassa mahdollisia isä- ja emäehdokkaita, tarkastus palvelisi meitä.

Ajokoiramies lehdestä muistan lukeneeni jalostustarkastuksia joskus tehdyn, mutta ne ovat muistaakseni keskittyneet pelkästään ulkomuodollisien ominaisuuksien arviointiin.

pikkasen olen skeptinen tuollaisesta. Sama kilpailullisuus alkaisi ohjaamaan tuotakin. Tavoitehan olisi edelleen, että koira löytää nopeasti ja ajaa pitkään. Ja yhden jalostustarkastustapahtuman merkitys nousisi aivan liian suuriin mittasuhteisiin. Jos koira ei sinä päivänä esitäkään parastaan, niin tullaanko uudestaan? Ja kun meillä harrastajilla kuitenkin nuo painotukset hieman vaihtelee. Siksihän moni haluaa käydä "kuuntelemassa" itse jalostuskoiraa maastossa. Ylituomarit on varmasti pätevää porukkaa, mutta en usko että ylituomarin läsnäolo muuttaa arvostelua.

Hyvää tuossa olisi tietysti se, että esteajotaitoja ym testattaisiin aktiivisesti. Tosin tulee ne nykyäänkin kokeissa testattua, jos kilpailee useamman kerran kuten Kalevi kirjoitti. Näyttelyistä selviää kyllä ulkomuoto ja luonnepuoli, jos vaan tuomari arvostaa käyttökoiralle tärkeitä ominaisuuksia.

[Tarmo Leinonen]

Mihin aikaan vuodesta tämä jalostuskoe pidettäisiin? Mikä lämpötila, pitäisikö olla kuiva vai märkäkeli, lumi vai sula ? Siinä jokunen vaihtoehto.
Joku viisas haluaa oikeanlaisen maastokortin, se nyt on vielä helppo, mutta kuka laittaa ketun ja jäniksen kaulaan sen tutkan, koska täydellisen arvostelun vuoksi se on välttämätöntä, muuten on arvailua.
Normi kokeet palvelevat parhaiten jalostusta, jos niitä ei osaa tulkita niin kannattaa jättää jalostus hommat muille.

[Jukka Ojanen]

Ajokoiraharrastuksessa niin paljon muuttuvia tekijöitä, ettei tämä ehdotus mielestäni oikein sovi meidän lajiin, eli asia on juuri nuin kuin Rytky tuolla aiemmin kirjoitti.
Koiralla voi olla esim. 20 koetta käytynä ja mukaan mahtuu yleensä hyviä ja vähemmän hyviä suorituksia ja näistähän olisi voinut olla mikä päivä vain se "tiedonkeruu" päivä. No se yksi koettelupäiväkö sitten kertoo koirasta enemmän kuin 20 kokeesta tehty yhteenveto?
Samasta syystä en pidä oleellisen tärkeänä itse päästä 1:nä päivänä kuuntelemaan esim. astutusurosta, kyllä koiran käymät kokeet jotka yleensä ajoittuvat vielä usealle vuodelle kertovat koirasta enemmän kuin minun yhden päivän seuraaminen, toki ei siitä haittaakaan ole.

[Kalevi Vänskä]

Jalostustarkastus on ed kerran tehty Siilinjärvellä 18.8.2007. Sillä tarkastukseen osallistunut 4-8 vuotisia koiria. Koirien ulkonäkö ei juurikaan muutu 3,5 - 8 vuotiana, senjälkeen joihinkin alkaa tulla iän myötä vanhenemisesta kertovia piirteitä. Siksi jalostustarkastukset ehkä ovat paikallaan. Toisaalta osa meidän suomenajokoiraa arvostelevista ulkomuototuomareista arvostelee/tarkastaa koirat, niinkuin ne kävisivät läpi jalostustarkastusta. Toiset tyytyy vain toteamaan tyyppiin/kokonaiskuvaan vaikuttavat tekijät ja siitä poikkeavat virheet.

Jalostuskoetta ei minun mielestä voida tehdä luotettavasti mm siitä syystä, että koiran haku- ja ajo-ominaisuudet kehittyvät koko sen eliniän ajan. Samoin tulee esille ei-toivotut ominaisuudet, ne joko vähenee (pentuhuimuus) tai iän myötä lisääntyy, jos koirassa(tai sen suvussa niitä on). Ja siksi yksi tai kaksi kertaa tehtynä se ei anna koirasta oikeaa kuvaa.
Jotkut kokeilevat koiraansa vain koiran lähialueilla, toiset kiertää erillaisissa kokeissa/kilpailuissa ympäri Suomea, parhaat jopa euroopassa saakka. Joka tapauksessa koira tulee arvosteltua sen eliniän aikana lähes vuosittain useamman pätevän palkintotuomarin toimesta. On sitten tuloksia tarkastellevan ammattitaidosta kiinni, millaisen kuvan koirasta saa. Kyllä numerot sen kertovat.

Jalostuskoe =kuolleena syntynyt ajatus.

[Pauli Sornikoski]

minähän oon tehny jalostustarkastuksen mulla on häkissä 5 koiraa joista 2 kaksoisvaliota yksi käyttövalio yksi 2 ykkösen koira ja nuorimmallakin ykkönen kokeista, soahan noita kaikkia pöhlöjä esityksiä tehä mutta eiköhän tämä nykyinen systeemi toimi hyvin, oisko taas tarkoitus että suurin osa harrastajista pitäisi jättää jalostuksen ulkopuolelle, nimittäin nämä metsästäjät joita ei kiinnosta muuta kuin toteuttaa ajokoiran perimmäistä tarkoitusta eli metsästystä, koeporukkaa kun ei ole kovin suuri prosentti metsästyskoirien harrastajista, eiköhän anneta ite kukin jalostaa omalla tavallaan, siellähän tuo minun koira nytkin peästää mänemään ja suorittaa tarkastusta.

[kalevi rytky]

Samasta syystä en pidä oleellisen tärkeänä itse päästä 1:nä päivänä kuuntelemaan esim. astutusurosta, kyllä koiran käymät kokeet jotka yleensä ajoittuvat vielä usealle vuodelle kertovat koirasta enemmän kuin minun yhden päivän seuraaminen, toki ei siitä haittaakaan ole.

Kasvattajat tuntevat itse parhaiten koiransa, jolla he aikovat pentueen teettää. Valistuneet kasvattajat eivät välttämättä hae nartulleen sitä valtakunnan huippua, vaan suvulleen ja ominaisuuksiltaan mahdollisesti sopivaa urosta, jolloin ratkaisuun saattaa vaikuttaa pienet erot koiran työskentelytavassa. Näitä kasvattajan omia visioita tukee omakohtainen koiran kuuleminen ja työskentelytavan seuraaminen. Onneksi meillä harrastajilla on itse-kullakin omat mieltymykset hyvän koiran suhteen; se on harrastuksemme rikkaus, eikä sitä pitäisi liikaa pyrkiä tasaamaan.

[Keijo Savela]

Vaikkakin koetoimintaa ohjailee pitkälti kilpallisuus on se mielestäni kuitenkin paras vaihtoehto saada tietoa koiristamme jalostusta varten. Minun uskoni ja luottamukseni ei riitä puolustamaan mitään erillisiä jalostus katselmuksia. Pahimmassa tapauksessa jotkut tahot puolustavat ja käyttävät ns.jalostus katselmuksia koekäyntien vastineena jolloin kusemme varmasti omiin muroihimme. Koiran käydessä esim. 10 koetta on koiran työskentelyä arvostellut reilun 50 tunnin aikana 20 palkintotuomaria. Lisäksi heidän arvostelut on joka kokeessa käynyt läpi ylituomarit, he ovat tarttuneet tarvittaessa arvostelujen oikeellisuuteen ja korjanneet liian suuret heitot tarpeen vaatiessa, kuultuaan palkintotuomareiden perustelut. Edellä mainituista seikoista johtuen koetulosten keskiarvot kertovat varmasti totuuden koiran ominaisuuksista, emmekä saa mistään parempaa ja luotettavampaa tietoa jalostuksen pohjaksi mitä saamme, näyttelyistä ja koetoiminnasta tällä hetkellä.

täysin samaa mieltä.

mahtaa jossakin päin olla ihme tuomaritoimintaa jos paperille laitettuja asioita ei voida todeksi uskoa.