Kirjoittaja Ruippa päivämäärä To Heinä 13, 2006 9:16 pm
Niin ihmisissä kuin koirissakin on eroja.
Ensiksi kannattaisi tutkiskella omia tuntemuksia, asuuko kaupungissa, maalla, keskellä ei mittää.
Onko pieniä lapsia, lapseton pari, sinkku. onko aikaa koiralle, joutuuko koira olemaan kerros-, rivi-, vai omakotitalossa. Työ, päivä-, vai vuoro. Työtön vai eläkkeellä.
Jos aika on rajallinen (kiinteä työaika), kannattaa harkita jonkun muun rodun ottamista, kuin suomenajokoira (esim. beagle tai vastaava)
Jos aikaa taas on ruhtinaalliesti, ei huuva lapset, eikä vaimo kotona, tai koira voi tulla ajosta omia aikojaan kotia, voi suomenajokoira olla hyvä vaihtoehto.
Jos hakee pientä jännitystä ja kilpailu kutittaa, kannattaa tutkia koirien sukutauluja kauemmaksikin. KoiratNetistä saa sukutaulun
kahdeksan sukupolvea taaksepäin. Sieltä näkee valiot ja niiden saavutukset, onko tulokset ajettu sulalla, vai lumella.
Kilpailukoiran ei tarvitse olla näyttelypuolella kakkosta parempi, sillä pääsee jo KILPAan ja ehkä paremmin, kuin koiralla,
jolla on paljon kaksva:oita suvussa (tahtoo ollavötkistelijöitä). Sitten kannattaa katsoa myös sukusiitoskerrointa.
Suositukset on mitä on, mutta jonkinasteinen sukusiitos olis hyvä olla, sillä on saatu joitakin ominaisuuksia perimään (lähes)pysyvästi.
Joittenkin vanhojen linjojen kasvateissa on säilynyt se vanhan säännön mukainen estetyöskentely, jonka nykysäännöt
on jättänyt pois. Tullaan vielä kaipaamaan, enemmän kuin MI:tä.
Jos haluaa vain metsästellä ja saada joskus jänispaistin (sitte lumikelillä), on melkein sama kenen kasvattajan häkiltä käy pennun hakemassa.
Kaikki ovat ajokoiran näköisiä, jotkut kauniimpia, jotkut...