Ei missään indekseis oteta huomioon millasil alueil koirat niit haku ja ajoindeksei nostavat.
Kuulin et täälläki päi olis ollu joskus ollu jäniksii niinpaljon et koirat täytys pellolt hakemaan laskee et pystyi haku-
numeron antamaan. ( Tällanen nostaa koirien hakuindeksii ,vaik hyväl lumikelil täl ei paljon merkityst oo.)
Esim molempii hakutapoi ilmavainuu ja jälkii pitkin hakevan koiran hakunumero lumel voi olla melkein ain 10,
silloin kun on lumikeli .
(Sateel ja tyhjemmäs mettäs sulal ei ilmavainust paljo apuu oo.)
Melkein kaikil koiril tulee jossainvaihees tyhjä haku olkoon kuihyvä hakija vaan ,ja usein se tyhjä hakuerä tulee
samoil alueil mis mis toinen koira useammin kokees käy ,ja luonnollisest sel mikä useast siel hakee mis se 10 haun
koiraki epäonnistuu,tulee useammin niit epäonnistumisii ,alueit keskenään vaihtaes hakuindeksi vois muuttuu.
Kyl tietki vaikuttaa koiran ajotuloksiin ,useammin koiral tiel hukka tulee kun puhtaas mettäs.
Koiril pitäs kehittää vaik 2 kpl 500 m hajutestirataa ,mis testattas isän ja emän hajuaistit.
Jos koiral on huono hajuaisti ei siin koiran lahjakkuuskaan auta ,hajuaisti kun pelaa siit on hyvä lähtee kehittämään
koirii.
Voikait sitä verrata vaik ihmisen näköön ,jollei ilman lasei näe tarkkaa työt tehdä ,se on hankalaa vaik olis kuin
lahjakas,laseist on silloin apuu ,(koiran nokkaan ei apulaitteit ei oo.)
Enemmän munmielest tarttis hajuaistiin kiinnittää huomioo ,kun jollain koiral voi joskus olla punkkei nokas jollain
vaikuttas et olis useammin .