Kun suumerkit petti
Teetin käyttövaliokoirillani pentueen, jota saapui katsomaan ilmajokinen " suumerkkiasiantuntija". Pyöritteli kädessään komeaa urospentua, aukoi pennun suuta ja laski kitalakipoimuja ja tutkaili kurkunperän väritystä. taisipa laskia kuonkarvojen lukuakin. Kuultuaan, että pennun oli valinnut eräs ajokoiraharrastaja tarhaansa käyttövaliokoiransa kaveriksi, loihe lausumaan, että ei vain saa sanoa ostajalle, mutta tästä ei tule ikinä ajuria. Tottakai sanoin ostajalle, joka tuumasi: Katsotaan nyt ensin. Koirasta tuli viidellä koekäynnillä käyttövalio, sijoittuen Mööpeleissäkin 3. Kertanäytöllä tuli myöskin sertifikaatti. Muuta kertaa ei näytetty siksi, että omistaja ei välittänyt näyttelysirkuksesta.
Itselleni jätin samasta pentueesta kaksi narttua, toisesta tuli kaksoisvalio ja toisellakin oli ensimmäisestä koekäynnistä hyvä ykkönen ja näyttelystäkin ykkönen. Tämä ehti periyttää ainoasta pentueestaan kaksi käyttövalionarttua ja yhden muotovaliouroksen, jolla kokeistakin kaksi ykköstä. Narttu jäi kuitenkin nuorena auton alle. Kaksoivalionarttu elää ja on toiminut periyttjäänäkin mielestäni hyvin.
Tottakai minä olen tietoinen kaikista uskomuksista ja panin merkille, että näillä kolmella saman pentueen hyvistä käyttökoirista oli kurkunperä vaalea, mutta ei suinkaan musta. Mutta kitalaessa oli valtava poimutus ja pigmentiltään koirat olivat runsaita, ei mustia. Runsaan pigmentin uskotaan olevan merkki kestävästä koirasta, oli keli mikä tahansa. Lisäksi pään kuono-osa oli pitkä, joka kielii hyvästä kaikupohjasta ja on edellytys hyvälle haukulle.
Olen seurannut tämän "suumerkkiasiantuntijan " pennnun valintoja. Sen jälkeen kun hän alkoi uskomaan "joulupukkiin", niin eipähän ole saanut itselleen käyttövalioa, monista yrityksistä huolimatta. Eivätkä nekään, jotka ovat hänen uskomuksiinsa luottaneet pennun valinnassa.
Jokainen saa luottaa millaisiin uskomuksiin tahtoo, mutta on turha pettää itseään. Ajokoiraharrastajallakin elonaika on rajallinen. On ikävää jos käy niin, että hautakivessä lukee: Tässä lepää noituuteen uskonut ajokoiraharrastaja, saamatta itselleen elonaikana käyttövalioa.
Itse olen pennun valinnassa kiinnittänyt huomiota terveyden lisäksi seuraaviin seikkoihin: - pennun tulee olla silmistään utelias, eikä olemukseltaan ylivilkas. Sen tulee luottaa sinuun omistajana, vain siten yhteistyö tulee pitemmän päälle toimimaan, ja se oppiikin sille tarjotuista mahdollisuuksista. Kaikista tärkeintä on se, että pennun taustat ovat kunnossa. Tällä tarkoitan sitä, että se polveutuu useista kiinhkeäajoisista käyttövaliosuvuista. Ajokoiralegenda Pentti Seppälä sanoi: - Ei koira färiillä mitään aja. Uskokoon, ken tahtoo.