Onhan se vähän kornia, kun toinen, sanottakoon alan erikoistuomari - vie itse koiransa kaverilleen arvosteltavaksi, mutta ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta. "ramaani" oli sitä mieltä, että peli ratkesi jo aiemmin, kun kyseisen kirjoittajan koira tippui kolmenneksi, näinkin sitä peliä voisi teoriassa pelata, pudotetaan pahin uhkaaja ajoissa!
Tällä näyttelykäyntien kokemuksella voin vain todeta, että pieniä ovat nämä "ajokoirakehien silakat joulukaloiksi". Tiedän tapaksia, joissa kasvattaja on tuonut ulkomaisen tuomarin näyttelypaikalle, ja aina, kun hänen kasvattinsa tuotiin arvosteltavaksi, kasvattaja itse toi kasvattejansaa näyttävästi esittäjälleen kehään vietäväksi.
Toisaalta sertejä on saatu, kun on asuttu samassa hotellissa ja vietetty iltaa hyvin, hyvin myöhään, yhdessä. Onhan näitä esimerkkejä, turha niistä on valittaa, kysymyksessähän on arvostelulaji, mitä kunkin silmä sanoo.
Niin kokeissa, kuin näyttelyssäkin on tunti aikaa tehdä se protestinsa, turha rypistellä viikkoja jälkeen.
En ollut po. näyttelyä seuraamassa, mutta ainakin voittanut narttu vaikutti melko virheettömältä, ja ennen kaikkea, ainakin minun mielestäni, se on mitä loistavin jalostusnarttu jo habitukseltaankin.
Kuitenkin on niin, että itse ajokoiria harrastavat tuomarit arvostelevat lähes poikkeuksetta koirat erinomaisesti, huomioiden hyvin rodulle ominaiset tärkeät, käyttöön vaikuttavat, seikat.
Älkäämme olko kateellisia, jos joskus täytyy erinomaisen koiran kohdalla vähäsen "kuitata pelivelkoja", sekin saattaa olla ansaittua, eikä vaikuta pätkääkään heikentävästi rodun tulevaisuuteen - päin vastoin.
Olisiko kuitenkin, tässä ajokoiramiehen jutussa, jossa arvosteltiin ulkomuototuomarin työskentelyä, kysymys jostain muusta? Et`ei olisi oikein pelinpolitiikasta, olisiko pelin avaajalla tarkoitus pyrkiä Kaliffiksi kaliffin paikalle, ja näin ammuttiin lähtölaukaus!