JALOSTUKSELLINEN NÄKÖKULMA ILVESKOIRIIN:
- Olen suomenajokoirien kasvattajana lähes huvittuneena seurannut tälläkin "ilveksenmetsästyskaudella" kaatokuvia joissa koiran lyhyistä ajonpätkistä on ammuttu suurella miesmäärällä ilves ja omistajat kehuvat kaatokuvissa koiriaan. Ensin tietysti ilves on kierretty puhtaalla lumella mahdollisimman pieneen mottiin omistajan hihnassa taluttaessa koiransa kissan makuulle - siitä koiran möykkäämistä (jotkut kutsuvat sitä ajohaukuksi) muutamia minuutteja ja PAM: sen jälkeen koira saa tittelin "hyvä ilveksenajuri". Suorastaa häpeällistä jos se ei olisi niin koomista. Koomista siksi, että tuollaiseen "suoritukseen" pystyisi naapurinmummon puolisokea sekä kuuroutunut puudelikin, heh
OIKEA ILVESKOIRA - OIKEA PETOKOIRA seuraa innokkaasti välillä herätellen ilveksen vanhaa yöjäljeä kilometritolkulla metsän ollessa täynnä myös muiden eläinten jälkiä sortumatta niihin ja kun ilvesajo lähtee niin kiivaalla, kuuluvalla sekä monisointuisella ajolla ajaa ilvestä sujuvasti ilman minkäänlaista hukkaa useita tunteja ellei ilves sitä ennen nouse puuhun tai piiloudu kalliolohkareiden alle. Tällainen on OIKEA ILVESKOIRA joita tulee käyttää jalostukseen.
Sama pätee myös kettukoirien jalostuksen suhteen. Vain kovasukuisia sitkeitä jäljittäjiä sekä sujuva-ajoisia ja hyvähaukkuisia koiria tulee käyttää jalostukseen.
Asiallista keskustelua toivoen:
Kettukoirien Kultainen Kasvattaja Kymeestä
(minun kasvattini ajavat komeasti ilvestä ja pitkään)