Suomen Ajokoirajärjestö

Palstalla usein keskustellaan huippukoirista. Tehdään tilastoja ja ihaillaan loistavia koiria. Harmi vaan kun ei ole selvää linjausta siihen, mikä on huippukoira. Toinen koira on huippu vasta, mikäli sen sisaruksista osa on KVA-koiria ja koira saavuttanut KVA-arvon neljällä kokeella, mielellään alta kolmevuotiaana. Jollain koiralla riittää KVA-arvo, kunhan sen sukutaulussa on esivanhemmilla riittävästi titteleitä. Jostain koirasta ei tule huippua, vaikka se periyttäisi useamman KVA-jälkeläisen, koska sen sukutaulusta puuttuu tietyt koirat. Kertokaahan, mikä tekee koirasta huippukoiran ja huippuperiyttäjän

Eiköhän jokaisella ole omat kriteerinsä huippukoiran suhteen. Luulisin myös, että omat jalostusvalinnat määrittelevät omaa näkemystä huippukoirasta. Mielestäni huippukoiran ei tarvitse olla KVA alle kolme vuotiaana, eikä myöskään 4:llä koekäynnillä. Huippukoiralle ei myöskään tarvitse olla näyttelyiden saralta kymmentä eri titteliä, riittää että saa erinomaisen. Huippukoira on mielestäni ulkomuodotaan näyttävä ja ennen kaikkea rakenteellisesti terve. Ei siis pihti kinttuja tai ulkonevia kyynärpäitä, selän täytyy pystyä kantamaan koira liikkeessä ja tassujen täytyy kestää kovaa kulutusta. Metsässä huippukoira löytää jäniksen säällä kuin säällä ja kykenee ajamaan sitä maastossa kuin maastossa. Ajon pituuksien ei täydy olla puoltapäivää ilman hukkaa, riittää että koira pysyy kohtuullisen matkan päässä jäniksestä ja ajaa intohimoisesti ja kuuluvasti. Luonteeltaan huippukoira on tasainen, varma ja ennen kaikkea rohkea.

Huippukoira ja huippu jalostusyksilö on kaks eri asiaa.

Huippukoira voi hyvinkin olla yksittäinen yksilö joka soppii omistajansa käyttötarkotukseen ja rotumääritelmään huipusti, ajjaa ykkösiä ja saa erejä näyttelyistä. Ei välttämättä anna jalostuksessa mittään lisäarvoa rodulle taikka jäläkeläisille.

Jalostuksen kannalta huippukoiran kertoo minun mielestä vasta jälkeläisnäytöt. Valitettavasti niitä ei ole ennen ku on jälkeläisiä, mutta sillon ei voijakkaan puhua huippukoirasta jalostusmielessä... luppaava alaku korkeintaan...
Pakkaa toki sekottaa seki että kaikkien hyvien koirien ominaisuuet ei näy papereilla ja taas toisaalta on isäntiä taikka emäntiä jotka saa lypsyjakkaranki näyttämään paperilla vähintään jonniimmoiselta ajurilta...

Huippukoirat ovat yleensä mukana piirin karsinoissa ja PM kisoissa ja sioittuvat niissä kärkipäähän. Kelinkyttääjät ja kyläkisojen kiertäjät ovat erikseen niistä onturha numeroa tehä..

kalkkis kirjoitti:Huippukoirat ovat yleensä mukana piirin karsinoissa ja PM kisoissa ja sioittuvat niissä kärkipäähän. Kelinkyttääjät ja kyläkisojen kiertäjät ovat erikseen niistä onturha numeroa tehä..

näin on! joka nopen paperit saadaan komiax kun katellaan huippukelit ja harkiten starttaillaan "lakanoilla".. Vaan eipä monikaa koekoiristakkaa kyl onnistu vaik olis kuin hyvät kelit..

kalkkis kirjoitti:Huippukoirat ovat yleensä mukana piirin karsinoissa ja PM kisoissa ja sioittuvat niissä kärkipäähän. Kelinkyttääjät ja kyläkisojen kiertäjät ovat erikseen niistä onturha numeroa tehä..

Sekin kyllä riippuu isännästä enemmän kuin koirasta, onko sesse piirin karsinnoissa vai ei. Kyllä meinas tänäkin vuonna jäädä lähtemättä, mutta onneksi velipoika komensi starttiin. Jos sattuu lohkoonkin asti pääsemään, se on aika kova ruljanssi ja silloin jää työssäkäyvältä se olennainen, pupujahti, aika vähälle.

Koetoiminta on minusta aika lailla häiriintynyt Suomessa. Jos siitosuros ei yhtenä vuonna starttaa, paskanjauhanta alkaa eikä urkilla astuteta. Sitä erinomaisuutta pitää näyttää joka vuosi monta kertaa. Eikö se vähempikin laukottaminen riittäis?

Se hyvä puoli pahoilla kielillä on, että esimerkiksi isäpapan Eetun koeura olis jäänyt paljon lyhyemmäksi ilman sitä pirunmoista huhumyllyä kaiken maailman sairauksista ja rapalöysyydestä. Vuodesta toiseen piti ukon lähteä näyttämään, että tämä pelaa vieläkin.

Lohdutan Maisteria; Ei ykkäösten lukumäärä muuta koiran perimää milläänlailla.

Huippukoiran kriteerit= Koiran pitää olla Voittaja-kennelin suvuista

Huippukoirat on harvassa (huippukoiralla on kaikki ''huippua'', terveys, luonne, ulkonäkö, käyttöominaisuudet ja periyttäminen, jos jälkeläisiä on) Hyviä koiria on jo enempi ja hyvä suomenajokoira on kaikilla osa-alueilla hyvä (eli sellainen keskiverto)

On kahdenlaisia huippukoiria. Toiset ovat hyviä omissa tehtävissään ja toiset jostain syystä jättävät omia aikalaisiaan parempia jälkeläisiä. Toisin sanoen jalostuksessa on erotettava huippusuoritekoirat ja -periyttäjät toisistaan. Tietysti hyvä jos kaikki yhdistyy samassa yksilössä.

Muutamille eläinlajeille myönnetään jalostusvalion arvo hyvien käyttöjälkeläisten perusteella. Olisiko siitä mittään hyötyä esim. ajokoirajalostuksessa?

Mikään koira ei periytä yksinään yhtikäs mitään. Kun keksisi keinon valita sopivia yhdistelmiä, joista tulisi rakenteeltaan ERI;n koiria ja huippu ajureita. Hakisin patentin keksinnölleni.

Kyllä jos itte on arkisen oloonen niin pitää olla Eri:n koira, mutta kun on komia niin kelpaa H:n huippu ajuri.

Titaani kirjoitti:Kyllä jos itte on arkisen oloonen niin pitää olla Eri:n koira, mutta kun on komia niin kelpaa H:n huippu ajuri.

Joo ja huippuajuri näyttää isännän silmissä sertin koiralta kun se paahtaa metässä. Ja eihän sitä ajavaa kampetta tarvi ees paljon katella. Löysää jo hämärässä irti, jos näyttää liian rumalta valossa

Ehkä niit jalostusarvoi lasketaan liianpitkält ajalt ,jos nyt tulee joku hyvin periyttävä uros ,sen suvun jalostusarvo voi
30 - 40 v takaperin nyt laskettuna 90 saa taas mennä pian eteenpäin 30 - 40 v et se saa vanhat velat maksettuu ennenku
on jalostusindeksi 110 ja huonoil alueil voi mennä viel kauemmin.
Ennen saatuu 120 pisteen indeksei on yhdel tai useammal uroksel jälkeläistenkans paha pudottaa ainakin hyvil alueil.
Hyvil alueil ainakin hakupuolel koiran indeksit nousee kunnei paljon hakeekka tartte ja intooki mitataan lyhyemmil päivil
Hakuindeksit on ainakin pieles Jos toisil alueil ei pysty kunnol hakuu arvostelemaan ,hyvä ettei tartte pitää koiraa kiinni
ensmäsil hakuminuuteis ettei liian pian löydä.
Ei hyväl hakijal sais niit pitkii hakui olla juur koskaan ,kaikis mettis pitäis jänis löytyy mihin koira viedään .
Koiran haun tehokkuuteen vaikuttaa koemaastot enemmän kun koirat silloin jos haun pituudet heittää 5 min ja 120 min
väleil ,huonoist haust joutuvat kärsimään ne koirat mitkä kilpailee siel mis hyvän hakuindeksin koirakin hakee 120 min.
Jos kilpailee 10 kertaa niis 5 min haun maastois indeksi nousee ,jos 10 kertaa niis 120 min maastois indeksi laskee.
Toisil paikoil ei taas kilvantasoset koirat löydä kaht ajettavaa.
Olen kattonu niit nopean haun koirii hyvil alueil ,samanlaisii hakijoi niist on tullu kun muutkin kun kattoo niitten
pisimpii hakui.
Pisimmät haut on juur niit mis koira joutuu tosissaan hakemaan ,niist puuttuu hyvän kelin ja hyvän tuurin osuus mitä
voi olla lyhyis hauis.
Parempi kun koira sais ensmäst jänist ajaa 2 - 3 tuntii ja minuutit lasketaan niin et toiseen jää ajoaikaa mikä jää .
Ennenki oli 150 min mittasii erii ,ne ajaa mitkä ajaa ,olkoon tää 2 -3 tunnin ajo vastapalvelus ajaval koiral kun hyvät
hakupisteetki voi tuuril saada
Joskus on joku uros ollu aikoinaan niinhyvin periyttävä et sel on satoi jälkeläisii ,jälkipolvi on saanu suvust huonon eli
pitäis enemmän kattoo uroksen jälkeläisii ja niit mitkä pilaa sen jälkeläiset .
Veteen kun kaataa öljyy se saastuttaa suurenki vesimäärän.
Ja usein nartuil (Huonoilki ) haetaan hyvä uros mist se pilaaminen voi alkaa. jos olis uroksel ensmäsel vuodel rajoitus
uroksenomistaja joutuis harkittemaan ottaak astutuspalkkion heti vai odottaak parempii narttui et astutuspalkkiot kasvais
korkoo siinmuodos kun pennuist vois paremmal nartul tulla parempii jälkeläisii.
En tiedä yritänkö kattoo enemmän tulevaisuuteen kun menneisyyteen .

huippu koiran kriteerit on että ne pystyy haukkumalla ajaa yli 50cm lumella kummankin erän täysillä niinku pörriäisen hely torniossa missä siittä tuli muoto valio!