Yhteydenpito ja into

[Reporetku]

huippuhaukku kirjoitti:
On omistajan tehtävä etsiä koira paikantimien avulla.

Nyt ei ole kysymys metsästysinnosta, vaan yhteistyökyvystä ja myös koiran suuntavaistosta.
Korostan vielä; koira ei saa tulla hukalta kesken metsästyspäivän pois, ellei sitä sieltä haeta tai kutsuta. Koiran on kuitenkin tarvittaessa osattava irtilaskupaikalleen tai kotiin. Koira ei myöskään saa metsästypäivän aikana osoittaa laiskuutta vaikeissakaan olosuhteissä, mutta sen on aina tarvittaeessa antauduttava kiinni isännän niin halutessa. Tällöin sillä on edellytyksiä toimia tehokkaana metsätyskoirana.

[Hylsysoppa]

Oma koiruus pitää yhteyttä suunnilleen puolen tunnin välein. Ja jos se tulee luo se meinaa että tuoretta yöjälkeä ei ole löytyny ja pitäis vaihtaa maisemaa ja "kyselee" vähän menosuuntia. Ja jos se taas viipyy pitempään, se on yöjäljellä ja ajo lähtee käyntiin ennenpitkää. Itse tykkään kävellä metsässä ja seurata ajon kulkua siellä paikanpäällä. Ja saatanpa ampua joitamat kanalinnut siinä sivussa jos kohdille sattuvat.
Jokaisen tulisi myös osata lukea omaa koiraa metsällä ja vielä hienompaa olisi jos se olisi "standardit täyttävä" että tuomaritkin osaisi lukea .
En näe haittaa yhteyden pidossa, minusta se luo ennemminkin "tutka/tekniikkavapaan" alkuperäisen metsästyksen tunteen.

[miccis]

jos se tulee luo se meinaa että tuoretta yöjälkeä ei ole löytyny ja pitäis vaihtaa maisemaa ja "kyselee" vähän menosuuntia. Ja jos se taas viipyy pitempään, se on yöjäljellä ja ajo lähtee käyntiin ennenpitkää.

Näin yksinkertaisesti on kuvattu yhteydenpito, ei se ole tuon ihmeellisempi asia.
Yhteydenpidon aikaväli on sitten makuasia, itse tykkään tuollaisesta tunnin välein näkemästäni koirasta jos ei ole yöjälkeä tai hukka päällä. Jos metsässä on hommia niin ei tarvi koiran näyttäytyä, silloin tiedän koiran olevan työmaalla.

[huippuhaukku]

Yhteydenpidon aikaväli on sitten makuasia, itse tykkään tuollaisesta tunnin välein näkemästäni koirasta jos ei ole yöjälkeä tai hukka päällä. Jos metsässä on hommia niin ei tarvi koiran näyttäytyä, silloin tiedän koiran olevan työmaalla.

Myös minun makuuni oleva koira on tällainen!

[Leka]

Susihukkasella se on ohjeita joka lähtöön.... toivottavasti toimivat.

[metsässä]

On totta,että haussa miehestä piittaamaton koira voi olla hakutyylistä riippuen tuskastuttavakin.Tällaisen kanssa olisi pitänyt liikkua haun aikana koiran ollessa nuori.Moni vanhempikin voi pitää paremmin yhteyttä etenkin vieraassa maastossa jos omistaja liikkuu.Sitkeys on ajokoiran suurinpia hyveitä.Sopivin metsästyskoira ei ole välttämättä paras siitoskoira.

[Iitapiru!]

On totta,että haussa miehestä piittaamaton koira voi olla hakutyylistä riippuen tuskastuttavakin.Tällaisen kanssa olisi pitänyt liikkua haun aikana koiran ollessa nuori.Moni vanhempikin voi pitää paremmin yhteyttä etenkin vieraassa maastossa jos omistaja liikkuu.Sitkeys on ajokoiran suurinpia hyveitä.Sopivin metsästyskoira ei ole välttämättä paras siitoskoira.

Kyllä sie nyt mun mielestä narahit. Mie piän, että ei koiraa saa mennä penskana havula auttaan, vaikka se miten kauvan kestäs. Hermot häätyy olla kunnosa äijälä/ämmälä. Hukkapuoli on eri juttu. Jos se penska tullee hukalta kysymysmerkkinä tykö, niin sillon häätyy sille tukia antaa. Mie olen aina vieny koiran mettään heti 8-viikkosena, mutta en ole siltä mittään vaatinu vielä. Ihan se on saanu toimia oman päänsä mukhan. Pääasia on ollu pelekojen voittaminen ja totuttaminen erillaisiin ympäristöihin. Mie oon vaan istunu ottasuoni pullollaan kannon nokasa. Emäntä on totuttanu koirat sitte lampaisiin, hevosiin, yms. Uhumaiäsä koira ei piittaa muuta ku ittestään ja sillon se tekkee ittestään päällikön. Moniko tämmönen koira on menny monttuun sen takia ku isäntä/emäntä on menettäny mielenkiintonsa jo koiran nuoruusvaiheesa.

[metsässä]

Tarkoitan,että jos koira tuntuu nuorena liian itsenäiseltä,ja laajahakuiselta tyhjässä metsässä,voidaan tähän yleensä halutessa jonkin verran vaikuttaa liikkumalla,ei kuitenkaan koiran suuntaan.Mistäköhän muuten taas narahdin?

[Hylsysoppa]

Kyllä siellä metsässä voi hitaasti kävellä pennun kanssa eikä tarvi olla paikoillaan. Tuleehan siinä oltua pikkuisen laajemmalla alueella joten sen jäniksen löytyminenkin on todennäköisempää, tosin siinä löytämisessä ei sovi avittaa. Mitä aikaisemmin pentu pääsee ajoasiasta kärryille sitä parempi, koska pentu oppii paremmin kuin vanhakoira.
Sulallakelillä se pennun auttaminen voi kyllä olla vaikeaa, meinaan kun niitä jälkiä ei näy. Mielestäni tässä ei ole yhtä ja oikeaa tapaa joka olisi kirjoitettuna viisasten kiveen.
Siitä tulikin mieleeni offtopikina että yksi kaveri väitti tässä taannoin että minä vanhana jäljittänä etsin koiralleni sen ajettavan.
Kyllä minun täytyy kait olla aika hyvä jäljittäjä jos löydän jäniksen koiralle ajettavaksi sulallakelilläkin.

[Antti]

Into ja yhteydenpito ei liity toisiinsa.

Hieman tarkentaisin: eivät liity suoraan toisiinsa. Mutta kuitenkin voivat liittyä.

Usein se yhteydenpito, jossa koira käy enenevässä määrin vötkyilemässä isännän tykönä ja lopulta keikahtaa kiepille, on yhteydenpitoa, joka kyllä taatusti kertoo innosta tai sen puutteesta.

Puolestaan yhteydenpito, jonka jälkeen koira on halukas ja innostunut palaamaan työmaalleen, on yhteydenpitoa, jolla ei ole tekemistä tai innon laadun tai määrän kanssa. Kyseisenkaltaisella koiralla voi vain olla opetettu tai luonnostaan vahva yhteydenpitotarve

[Ajuri2]

Puolestaan yhteydenpito, jonka jälkeen koira on halukas ja innostunut palaamaan työmaalleen, on yhteydenpitoa, jolla ei ole tekemistä tai innon laadun tai määrän kanssa. Kyseisenkaltaisella koiralla voi vain olla opetettu tai luonnostaan vahva yhteydenpitotarve

yhteydenpitotarve = verrannolinenko laumavietin määrään?

[voittos]

En tiedä olenko toiminut väärin, mutta omat koirani olen opettanut pentuaikana kävelemällä pitämään yhteyttä. Taipumuksessa on ollut eroja. Vain yksi arka on mennyt sillä pilalle ja jäi lähihakuiseksi. Nykyinen hakee lähempänä, kun liikun mutta katoaa kauaskin, kun pysähdyn. Tiedä sitten, mikä osa siitä on koiran intoa ja mikä opittua.

Minusta mukavampi on koira, joka pitää yhteyttä kuin sellainen joka katoaa metsän siimekseen ja saa hakea tutkan kanssa pois. Kyllä sen koirasta kokenut näkee onko sillä intoa työskentelyssä vai ei. Innokas koira ei hevin luovuta hukallakaan ellei sitä ole siihen opetettu. Sitä vain hoppunen tahtoo silloin helposti tuumata koiralle, että lähetäämpä kottiin kun meni hukkaan ja koira ei opikaan sinnikkääksi. Käy sitten miestä katsomassa, että lähetäänkö autoon vai jatkanko haistelua.
Minusta koiran paluu hukkaa selvittämään on hyvän koiran merkki jo pienenä. Meitä on monenlaisilla toiveilla olevia ajokoiramiehiä eikä koiraa tarvitsisi turhaa rangaista opistusta isännän vilkaisusta, jos homma sillä siitä jouhevasti jatkuu.

Mutta ei se koira saa hakua tai ajoa jättää itse kesken. Se on innottomuutta.