Hyödynnätteko BLUP-indeksiä?

[Arrianus]

Seuraavassa mennään pikkuisen aiheen sivusta, mutta Ruipan idis koekaudesta on kiehtova ja voinen luvallasi sitä pikkuisen täydentää. Edellisessä Ajokoiramiehessä oli (lukijat-palsta) viittaus koko koekauden kestävään kokeeseen. Katkeroituneen harvainvallan edustajan kirjoituksessa ei sitten juuri muuta plussaa ollutkaan!
Aikakauskirjassa vuodelta 1920; sivuilla 152-153 (vastaa nykyistä Ajokoiramieslehteä) olisi valmis pohja Ajokausikokeen ajokausikokeen pöytäkirjasta. Sinä ajokausikoe on jaettu kolmeen eri vuodenaikoihin sidottuun kokeeseen. 1. alkusyksykoe, 2. varsinainen syksykoe ja 3. talvikoe. Jaottelu on erinomaisesti perusteltu laatijan toimesta. Rajanveto 1. ja 2. kokeen välillä osoittautui tietenkin hankalaksi. Koejaksojen koirakohtaisissa koekäynneissä ei ollut rajoituksia. Tämä koemuoto voisi toimia nykyisen rinnalla. Antaisi jonkinlaisen kuvan esim. nuoren koiran ensimmäisestä koekaudestakoknaisuudessaan. Asiasta kiinnostuneet voivat käydä Kennelliiton arkistossa tutustumassa kyseiseen aiheeseen. Sieltä se löytyi.

[Ruippa]

Asiasta kiinnostuneet voivat käydä Kennelliiton arkistossa tutustumassa kyseiseen aiheeseen.

Onko arkisto sähköisessä muodossa jossain, (en löytänyt 2004 vanhempaa SKL:n sivuilta) vai pitääkö mennä Espooseen Kamreerinkadulle

Artikkelina olis mielenkiintoinen. Osoittaa, että jo "aikojen alussa" ajokoiramiehet on huomannut, että koirat ajaa aina paremmin tiettynä aikana syksystä. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi pitäis varmaan yhdistää näitä "viereisten" kelien ajureita ja hakea sieltä ne laajimmin parhaat ajurit.

[Arrianus]

Ruipalle!
Kiitos mielenkiinnosta. SKL:n arkisto on täysin manuaalinen. Vain suuri kiinnostus ja intohimo suomenajokoiraan pakottaa Hesassa käydessä poikkeamaan aina arkistossa. Skannaus-tekniikan soveltaminen viestittämiseen ei ole vielä täysin hanskassa täällä korvessa. Katellaan, katellaan...! Oppia ikä kaikki.

[Hylsysoppa]

Minun mielestäni tuohon loppukaudesta paremmin ajamiseen vaikuttaa varmasti eniten koiran sen hetkinen kunto. On tullu nähtyä suht paljon noita "tarhatapauksia" joissa koira(t) on lenkillä vain metsästysaikaan. Omistajat sitten ihmettelevät kun ei ajo kulje alkusyksystä. Ja tämä minun huomio ei sitten koske kaikkia koiranomistajia sillä olen huomannut sen toisen ääripäänkin. Koiranomistajat jotka lenkeilyttävät koiriansa jopa joka päivä. Nostan hattua heille!

Koko koekauden kestävä koe olisi ehkä hyvä, (hankala sanoa näin noviisikeltanokkana). Mielestäni siinä nähtäisiin sellainen "kokonaiskuva" koirasta ja sen saavutuksista eikä tuijotettaisi yhtä/muutamaa hyvää tulosta siltä lumikeliltä.
Itse luulen että suurin osa koirista jotka ajavat heti alkukaudesta kovia tuloksia ovat kovakuntoisia eivätkä kesäterässä. Koirien yksilöllisiä hajuaistia ja ajotaitoa ei tietenkää pidä unohtaman...eikä sitä huonoa päivääkään...koneitahan koirat ei ole vaikka jotkut yksilöt siltä vaikuttavatkin.
Ajotaito-indeksiä on nykyisin aika vaikea haarukoida kuukausittain. Olosuhteet Suomessa ovat kovin erilaiset johtuen maantieteellisistä syistä. Etelässä on nykyisin lunta tuskin nimeksi ja pohjoisemmassakin lumipeitteen paksuudet ovat vähentyneet. Jos tällainen kuukausittainen haarukointi suoritettaisiin eri maanosien tulokset eivät olisi vertailu kelpoisia keskenään, koska esimerkiksi joulukuussa pohjoisessa olisi lumikeli ja etelässä vielä sulamaa. Toiseksi monet innokkaat koekävijät reissaavat kokeissa siellä sun sattuu eli koiralla saattaa olla esimerkiksi lokakuulta lumikelinkoetulos ja joulukuulta sulankelinkoetulos. Muuten tämä indeksisysteemi vaikuttaa hyvältä kunhan siitä vain kehittää mahdollisimman yksinkertaisen, reilun ja asiaa palvelevan kokonaisuuden.
Siinäpä on jollekin asiantuntijamestarille työsarkaa kerrakseen.


Koetoiminnan täytyisi kuitenkin mielestäni pysyä sopivan rentona ja mukavana ajanvietteenä, johon jokaisella ajokoiraharrastajalla olisi helppo osallistua. Näin saataisiin mahdollisimman moni harrastaja/koira mukaan ja saataisiin sitä kautta kattavampaa tietoa mahdollisimman monesta koirasta jalostustoimintaa varten. Ja ehkä jopa niitä uusia tuomareitakin koepuolelle.

[Ruippa]

Artikkelihan osoittaa, etten minä keksinyt pyörää uudelleen, vaan kaikkea oli ajateltu jo ajokoirajalostuksen alkuaikoina.
Sikäli näkisin ajotaitoindeksin "hajoittamisen" kolmeen osaan mielenkiintoiseksi, kun näin astutuskautena tahtoo vain ne viimeiset tulokset olla muistissa ja ne ovat niitä parhaita tuloksia. Kuitenkin niiden mukaan jalostettuna meillä koirat menee enemmän ja enemmän lumikelin koiriin. Jahtikautta on kuitenkin käytettävissä 20.8. eteenpäin. Samoin karsinnat, pm-kokeet jne. ovat useimmiten sulalla. Syksyn mittaan kelit muuttuu, niin myös arvokisojen voittajat. Kaikki ei ole jäniskannoista kiinni

[Ruippa]

Ajotaito-indeksiä on nykyisin aika vaikea haarukoida kuukausittain. Olosuhteet Suomessa ovat kovin erilaiset johtuen maantieteellisistä syistä. Etelässä on nykyisin lunta tuskin nimeksi ja pohjoisemmassakin lumipeitteen paksuudet ovat vähentyneet. Jos tällainen kuukausittainen haarukointi suoritettaisiin eri maanosien tulokset eivät olisi vertailu kelpoisia keskenään, koska esimerkiksi joulukuussa pohjoisessa olisi lumikeli ja etelässä vielä sulamaa. Toiseksi monet innokkaat koekävijät reissaavat kokeissa siellä sun sattuu eli koiralla saattaa olla esimerkiksi lokakuulta lumikelinkoetulos ja joulukuulta sulankelinkoetulos.

Eihän tämä ole ongelma. Koirakohtaiset tulokset tallennetaan tietokantaan(sgl, oracle), ajokokeen arvostelukortissa on lisätiedot olosuhteista(11-17),
joilla kerrotaan senhetken sääolot. Sopivilla hakukriteereillä saadaan koiran kaikki tulokset selville, oli se käynyt kokeessa pohjoisessa tai etelässä.
Itseäni kiinnostaa karkeahko raja ja niiden välissä ajetut tulokset: sulan- ja paljaanmaan (syyskuu - lokakuun loppu, eka pakkaset käynyt ja kulottanut maastot).
Kuulakkaat kelit, kun haukku parhaimmillaan (eka lumet käynyt ja sulanut pois, marras-joulukuu) ja lumikeli tammikuu -helmikuu) aikana ajetut huipputulokset. Näin saataisiin paremmin esille kunkin jakson parhaat ajurit.

Kunto on varteenotettava tekijä, mutta uskoisin, että tuollainen lajittelu toisi lisä selvyyttä, millaisia koiria meillä todellisuudessa on.

[vipukinttu]

j

[Arrianus]

Varmaankin jo tietokannan kynnykselle ehtineiden tietojen käsittelyssä ja hyödyntämisessä on rajattomat mahdollisuudet (käytettävän tietojärjestelmän rajoissa). En ole näissä asioissa niuhottaja, mutta - se ikuinen mutta. Miten saada raakatiedon lähteellä eli maastossa tehtävät merkinnät sille tasolle, ettei järjestelmä sinänsä saa syntipukin leimaa?
Kuluneet fraasit, kuten lisää koulutusta, kouluttajat oppiin jne. voi unohtaa. Olen sitä mieltä, että kysymyksessä on oppimisen halu; ei opetus. Kokemusta ei kuitenkaan mikään voita.
Ajokausikoe täydentävänä koemuotona voisi olla poikaa. Nuorten koirien ominaisuuksien kartoittamisessa on monet keinot olleet käytössä. Rotutuomarien määrä näyttelyissämme vähenee kaiken aikaa. Tietämys ja tuntemus rodusta heikkenee samalla. Ulkomuodon katselmuksessa on saatu pää aukaistua. Pitäisi vaan saada kaikki solmut avettua. Tulosten julkisuus mukaan lukien.
Ruotsissa on pari kaveria jo 80-luvulta asti olleet nuorten koirien testausten fanaattisia kannattajia. Koiranomistajien itsensä täyttämä kortti on sikäläisten harrastajien mukaan laadittu osittain toiveajattelun pohjalle. Siis liian teoreettinen toimiakseen käytännössä. Saadut tulokset pohjautuvat omistajen näkemyksiin omasta koirasta. Kaikki eivät näihin luota.

[metsässä]

Kyllä plup indekseissä riittää vielä paljon sulattelemista.Parhaat haukkupisteet saaneet koirat ovat syntyneet enimmäkseen 1990-luvun jälkeen,mielummin 2000-luvulla.
Ei voida olettaa,että tämä on todellista.

Eräs 1992-syntyneen koiran haukun indeksi oli aikaisemmin tehdyn laskelman mukaan (2000-vuonna)parhaimmasta päästä.Nyt se oli uudessa tilastossa pudonnut keskitasolle.Suvussa on ollut vuosittain paljon koekoiria.

[Ruippa]

Aikakauskirjassa vuodelta 1920; sivuilla 152-153 (vastaa nykyistä Ajokoiramieslehteä) olisi valmis pohja Ajokausikokeen ajokausikokeen pöytäkirjasta. Sinä ajokausikoe on jaettu kolmeen eri vuodenaikoihin sidottuun kokeeseen. 1. alkusyksykoe, 2. varsinainen syksykoe ja 3. talvikoe. Jaottelu on erinomaisesti perusteltu laatijan toimesta. Rajanveto 1. ja 2. kokeen välillä osoittautui tietenkin hankalaksi. Koejaksojen koirakohtaisissa koekäynneissä ei ollut rajoituksia.

Voiskohan tään artikkelin julkaista esim. seraavassa Ajokoiramies -lehdessä. vaikka joku lehden toimittajista kävis kopsaamassa.
Tästä vois kommentoida lisää, kun on nähnyt artikelin.

Arrianus edelleen

Miten saada raakatiedon lähteellä eli maastossa tehtävät merkinnät sille tasolle, ettei järjestelmä sinänsä saa syntipukin leimaa?

Jos tarkastellaan pelkästään ajotaitoa, niin siinähän koira tekee minuutit ja tuomari vain soveltaa taulukkoa, miten sen arvostelee.
Uskoisin, että ajominuutit ovat tuomareille senverran "pyhä asia", ettei niihin tehdä lisäyksiä. Muutenhan pohja on poissa koko toiminnalta.

Arrianus edelleen

Rotutuomarien määrä näyttelyissämme vähenee kaiken aikaa.

... ja tilalle tulee ns. yleistuomareita, jotka "hallitsevat" muutaman kymmenen rotua. Olisko näyttelyjen järjestäjät jossainvaiheessa säästäneet liikaa...

[voittos]

Hyviä ajatuksia, mutta onko väärän otsikon alla.
Bulpit kertoo perityistä mutta ei välttämättä ilmenevistä ominaisuuksista. Yksittäisen koiran suorituskyvyn mittariksi niistä ei minusta ole. Tietysti odotukset on suuremmat, jos bulpit on reilusti toisella sadalla.
Tällä hetkellä ei ole koiran suorituskyvystä hyvää mittaria. Itse heitin toisella palstalla koesijoituksen sellaisena. Sellainen keskiarvosijoitus eri keleille olisi helposti laskettavissa koirakohtaisena. Koiranetistä ei saa kuin lopputuloksen ja se ei tietenkään ole koko totuus. Kunhan olisi Excel-taulukossa noita koekausien koekohtaisia tuloksia kaikilla kohdilla täyttetynä, niin niistä saisi vaikka mitä.

Keräsin itse 80-luvun lopultl ja 90-luvun alusta ne vuosikirjoista mutta en ole enää jaksanut naputella. Silloin selvisi itselle monta asiaa.

[Ruippa]

Haku-, ajo-, haukku-, metsästysinto- ja hakulöysyys+herättelyindeksit on laskettu yksittäisistä metsästyskoetuloksista, ja laskennassa ovat olleet mukana aineistot vuosilta 1998 - 2007. Tätä vanhempia metsästyskoetuloksia *ei* siis ole otettu mukaan indekseihin - aineiston kokoa oli pakko rajoittaa tältä osin, jotta indekseihin saatiin mukaan koekohtainen olosuhdekorjaus.

Lainaus Ajokoirajärjestön sivulta, jossa indeksien tulkintaa on selitetty.
Mitähän tuo olosuhdekorjaus tarkoittaa, mulle ei oo "auennut".

[metsässä]

Luulisin korjauksen tarkoittavan "niukasti" huonompien olosuhteiden huomioon ottamista esimerkiksi kokeen tulokset,ja koiran sijoitus huomioon ottaen.

[Ruippa]

Tuolla jo aiemmin kyselin tämmöistä:

Miten ois huomioitava esim. ajolöysyys (mihin indeksiin se on "upotettu"), jos ajopisteet on yli 130, saattaa ajolöysyyttä vähän olla, vaikka sitä nyt harvalle koiralle on merkattu...

Tällekkään em löytänyt "paikkaa".

[metsässä]

Ajolöysyys on jo näemmä saatu hävitettyä ajokoirista,kun sitä ei tarvi huomioida jalostusindekseissä.