Parhaimmat jalostusurokset tällä hetkellä

[Shadow]

Kun otetaan huomioon; uroksen ikä, koetulokset ja niiden kaikkien kokeiden ominaisuuspisteiden keskiarvot, ajominuuttien keskiarvot, tappiopisteet, lonkkaindeksi, näyttelytulokset ja onko jo kokeissa käyneitä jälkeläisiä.

[Mehtäjänis]

Onko kysymyksenasettelu "Parhaat jalostusurokset tällä hetkellä" vähän virheellinen? Minusta asiaa pitää lähestyä nartusta lähtien asenteella "Paras uros tällä hetkellä tälle nartulle". Mööpeliuroksista esimerkiksi mikään ei ole minun nartulle sopiva: on sukulaisuutta, eräitä puutteita joita en uroksesta halua ja yhteisiä vikoja, jotka haluaisin väistyvän narttuni pennuista pois. Siksi meidän nartun uros ei ole sillä listalla kun se ei kilpaillut Mööpeleissä.

[Juho]

Täälläkin on aktiivisia kirjoittajia, joilla ajokoiraharrastus taitaa olla enempi sitä näyttelytouhua. Yleisötapahtumana on näyttelyt suositumpia kuin kokeet, johon asiaan pitäisi saada korjaus. Kyse on käyttökoirasta enemmin kuin näyttökoirasta, muuten on käyttöominaisuuksien jalostus vaarassa jäädä hopealle jo aivan kättelyssä. Toinen asia on kokeiden mahdollisuus antaa jalostuksen tarvitsemaa tietoa käyttöominaisuuksista ja niiden periytyvyydestä. Ainakin se on selvä, että koira ei välttämättä periytä mukavia penikoita, vaikka sen isäntä olisi kuinka mukava mies tahansa eikä hyvä haukkukaan periydy esim kasvattajalta tai uroksenomistajalta.
Sukusiitoksen tämän päivän tilanne sekä sen hyvät ja huonot puolet nyt selkeästi esille ja lähtökohdaksi koko järjestäytyneeseen koiraharrastukseen! Jotta sieltä ne parhaat jalostusyksilöt tulee pitkällä tähtäyksellä!!!

[Juho]

Ehkäpä tuossa yllä tulikin jo esille keskeinen näkemyseromme. Minusta kun käyttökoiraa ei kannattaisi juoksuttaa näyttelykehissä sitä viimeistäkin sertiä hakemassa. Siinä herkästi menee lapsi pesuveden mukana eli käyttöpuolen merkitys on vaarassa sumentua. Näin on jo kovin monessa käyttökoirarodussa päässyt käymään. Lähin esimerki on beagle.
Käyttöominaisuudet sekä koiran terveys ja luonne ovat näyttelysertejä tärkeämpiä asioita. Niiden periytyvyyden selvittelyssä on kyllä tekemistä. Minusta riittää, että koiran rakenne on ok eli se on rakenteellisesti terve ja sopiva hoitamaan varsinaista virkaansa.

[Arrianus]

En oikein ymmärrä näyttelyharrastuksen vastaisia mielipiteitä. Suomenajokoira on käyttökoira, jolta vaaditaan käyttökelpoisuutta rotumääritelmässä kuvattuun tehtävään. Jotta se on kykenevä tähän tehtävään, on sillä oltava tarkoituksenmukainen - rotumääritelmässä kuvattu rakenne. Ei ole erikseen käyttöpuolta ja ulkomuotopuolta. Mielestäni on vain yksi kokonainen paketti eli käyttökoira.
Joillekin harrastajille riittää yksi sertti näyttelyistä. Miksi? Joo, koska sertti on rotumääritelmänmukaisuustodistus. Eli koiran on todettu täyttäneen arviointihetkellä rotumääritelmän asettamat vaatimukset. Varasertti on vastaavasti rotumääritelmänmukaisuustodistuksen arvoinen.
Näin se homma menee.
Pennun luovutusiässä ei juurikaan voida vielä havaita käyttöpuolen ominaisuuksia. On siis luonnollista, että kiinnostus kohdistuu siinä vaiheessa vain pennun ulkonäköön/ulkomuotoon. Tähän haksahtavat huomaamattaan myös vannoutuneet käyttöpuolen fanaatikot. Kokenut harrastaja näkee pennussa monia tekijöitä. Esim. tulevat mittasuhteet, eturaajojen kulmaukset, tulevaan käpälän muotoon vaikuttavien varpaiden asennon, tuleeko aikuisena manttelirikko ym, ym.

[Ruippa]

Mihin jalostustyössä on jäänyt karsinta? Nykyään ei oo niin huonon näköistä pentua, etteikö se olisi kaupan. Jos halutaan pitää suomenajokoiran näyttö- ja käyttöpuoli samana, karsintaa tulee tehostaa jo pentulaatikolla ja ne ns. reppumiesten koirat pitää raaskia panna roskapussiin heti synnyttyään. Turha niitä on myydä keltaisen pörssin sivuilla alehintaan.

[Ruippa]

Susihukkanen
Oot varmaan nähnyt minun kotisivuilla joskus sen edellisen pentueen komeimman pennun. Olis maksaneet paperirahaakin, vaikka emällä ei ole koetuloksia. Mutta kun oli yläpurenta, niin laitoin sirun, rokotukset ja käytin näyttelyssä... vain siksi että asia jää vuosikirjaan, että niistä suvuista saattaa tulla purentavikaa...
Mietippä sitä kun teet päätöksiä omalla kasvattajan kivisellä tiellä ja tutkit vaikka tulevaa pentuetta...

[Arrianus]

Mitä mieltä olet sus´hiukkanen seuraavasta: vikojen piilopaikat ovat nykyisen tiedonkulun aikakaudella aika vähissä. Puhumattakaan siitä, että ne voitaisiin lakaista maton alle.
Jalostusvalinnassa on silti edelleen sama vanha scenaario = ainainen riskinotto ja valmius karsintaan.