Jalostustarkastus/Jalostuskoe

[Kalevi Vänskä]

Kirjallinen arviointi ->Suattais vuoskirjasta tulla meleko paksu

[Olli Pohjola]

Kirjallinen arviointi ->Suattais vuoskirjasta tulla meleko paksu

Kyllähän se kasvattais, mutta sen jälkeen vois itekki sen ostaa.

[Pekka Juntti]

Vuosikirja on historiallinen jäänne. Nettiin sopii tekstiä ja siellä dataa on helpompi plarata.

[Kalevi Vänskä]

Nettiin sopii, kuka sen vaan maksaa, vuosikirjasta saa saj muutaman killingin itselleen nettiselailuista ei. Siksi ne nettivuosikirjat tulee jonkinverran myöhässä.

[Tarmo Leinonen]

Onhan tuo saatu lukea että Kaimalla on kaikki vehkeet vähän erikoisia ja parempia, kun muilla

Tietokannasta tuloksia selatessa niissä vaan on paljon lähes pyöreitä/pyöreitä eriä, joissa lisätietonumerot ovat myös pyöreät. Toivottavasti se suuntaus ei jatku. Tämä lainaamani Marin teksti osoittaa, että hänellä on valikoiva tapa lukea koetuloksia vain reilusti yli ysikymppiset kiinnostaa, silloinhan ajoerät on "pyöreitä". Koirien tulosten keskiarvot antavat oikean kuvan koiran tasosta ja niistä kyllä selviää ihan riittävästi tietoa koirien ominaisuuksista. Jalostukseen kelpaavija koiria valittaessa pelkästään kyläkokeissa ajettujen yli ysikympisten tulosten tuijottaminen ei johda mihinkään. Joillakin yksittäisillä jalostus-testeillä ei saada mitään varteenotettavaa luotettavaa tietoa koiran tasosta, ne kertovat vain sen yhdenpäivän suorituksen tason onko onnistunut hyvin vai meniköhän joku pieleen, yksittäinen jalostus testi ei kerro juuri koskaan minkä tasoinen koira todellisuudessa on. Jalostustestin anti on sama, kun yhden päivän koiran kuuntelulla ja seuraamisella, on tuurista kiinni mikä kuva sattuu miloinkin jäämään koirasta.

Näin se on! Vielä kerran ,että kaikkea sitä esitetäänkin.

[Jorma Suuronen]

Jotain hyvää tuossa Mari Lyytikäisen esityksessä täytyy olla koska puolesta puhujiakin on ja vastustajat ovat suorastaan paniikissa vaikka tässä vasta keskustellaan asiasta.
Hallituksen edustajaltakin selvä kannanotto kyseiseen asiaan. Todennäköisesti sieltä suunnalta ei ole hirveästi apuja odotettavissa tähän asiaan.
Eihän kukaan ole puuttumassa isojen poikien kokeisiin, kun ne kerran on niin maanmainiot.
Esimerkiksi pykälä 54 havainnot herkkyydestä numero 2 mitä muuta se kertoo kuin, että koira on yli 25min. jäljessä? Kertooko se MITEN se on haukkunut?

Täältä saa lukea monenlaisista ajokokeista, on normaalia, pitkää ja kyläkokeita. Minkälaiset nuo kyläkokeet on, kun niidenkin tuloksia epäillään. Onko niissä koko kylän koirat mukana?
Tuolla sisäpiirin puolella joku esitti myös erinomaisen idean.

Pitkääkoetta ei hyväksytä valion arvoon. Eli palattaisiin siihen, että pitkäkoe olisi tavallaan taipumuskoe. Pitkään kokeeseen laadittaisiin jalostusta palveleva arvostelukortti ja säännöt esim. vaikka vähän Ruotsin tyyliin. Tähän kokeeseen voisi osallistua milloin vain.
Suomessa on ajokoira yhdistyksiä pilvin pimein nämä voisivat kerätä tätä tietoa ja toimittaa ne jalostustoimikunnalle. Koemaksua ei perittäisi muuten kuin jos tuomarille tulee kuluja.
Yksi ryhmätuomarin oikeuksilla varustettu henkilö ja GPS tutka jolla vankka kokemus sen käytöstä.
Koepäivä voisi olla joku 4-6 tuntiin, että nuoret äidit ja isät sekä vuorotöissä käyvät voisi helposti osallistua taipumuskokeeseen.
En rupea tässä sääntöjä värkkäämään siihen todennäköisesti löytyy viisaampia.

[Mari Lyytikäinen]

Vuosikirja on historiallinen jäänne. Nettiin sopii tekstiä ja siellä dataa on helpompi plarata.

Lapin ajokoirayhdistyksen tulospalvelusta voisi kaikki piirien pöytäkirjantarkastajat ottaa mallia, koirakohtaiset pöytäkirjat nettiin näkyviin. Lisätään uskottavuutta vielä sillä, että laitetaan ylituomarin nimen lisäksi myös ryhmä- ja palkintotuomarin nimi näkyville. Eikä pitäisi olla kovin vaikeaa jos koepaikalla on käytössä sähköinen tulostallennus, kokeen sihteeri tekisi työn. Erinomainen lisä olisi myös Pekan esittämä kirjallinen selostus kokeen kulusta, ajettavasta, metsästyksellisyydestä jne.

Esimerkiksi pykälä 54 havainnot herkkyydestä numero 2 mitä muuta se kertoo kuin, että koira on yli 25min. jäljessä? Kertooko se MITEN se on haukkunut?

Vuonna 2011 muuttui havainnot herkkyydestä suurimmaksi havaituksi minuuttieroksi koiran ja ajettavan välillä. Aika vähän se kertoo herkkyydestä jos ajettavaa ei ole nähty useaa kertaa. Tiukkuudestahan se ei kerro mitään, mielestäni myös se jos koira ei hauku vaan seuraa mykkänä esim 15 min vanhaa jälkeä tulisi myös näkyä pöytäkirjassa.

Useita erilaisia mahdollisuuksia kehittää koetoimintaa jalostustietoa lisäävään suuntaan, jos halutaan? Tuo Jorman esitys pitkän kokeen muuttamisesta taipumuskokeeksi eräs niistä.

[Pauli Sornikoski]

ruppeaa olemaan niin paljon noita kaikkia ehotuksia miten parannettaisiin suomenajokoiraa ja tuloksiin ei luoteta muuta kuin niihin missä ite ollu mukana, oisko viisainta tehä sellanen peätös että lopetetaan kokkeet vaikka 5 vuojeks ja sitten katotaan uuvestaan mihin suuntaan on menty, on kyllä ouvoksi menny homma kun ei enää tosiaan luoteta koirien arvosteluun, ei näitä tämmösiä asioita ennen ees kukkaan miettiny , kahen viikon koe on siitäkin hyvä että siihen on helpompi saaha tuomarit kun siinä pitäjässä soattaa olla vain yksi koira mettässä, en käsitä miten sitä voi luottaa sitten normikokkeen tuloksiinkaan kun samat tuomarit siellä koiria arvostelloo, luulempa että perimmäinen syy taitaa kuitenkin olla se että kun kaverin koira ajaa ykkösen ja oma ei niin ei uskota että toisella on parempi koira kuin itellä, enkä edelleenkään kannata mitään jalostustarkastuksia, nykyisillä tiedoilla kyllä pärjätään jalostuksessa niin kuin ennenkin, miten sitä suomenajokoiraa voikaan enää parantaa kun se on varmasti paras ajava koira mitä on olemassa ja kaikki muutkin ominaisuudet ovat riittäviä ainakin minulle, ei se siitä kummene vaikka teette minkälaisiä pykäliä ei ne koirat niitä ymmärrä

[kalevi rytky]

Onkohan tuon ns. jalostustarkastuksen taka-ajatuksena saada ajamattomat koiratkin muka jalostuksen piiriin ? Tehkää esitys, että "pitkänkokeen" nimi muutettais jalostustarkastus kokeeksi

[jussi kananen]

Niipä..

[Iikka Hoikka]

Onkohan tuon ns. jalostustarkastuksen taka-ajatuksena saada ajamattomat koiratkin muka jalostuksen piiriin ? Tehkää esitys, että "pitkänkokeen" nimi muutettais jalostustarkastus kokeeksi

ja toevottaan, että muuttaminen käy kivuttomammin kuin kakspäeväsestä ykspäeväseen siirtyminen

[Tarmo Leinonen]

Taipumuskoe varmaankin tarkoittaa, että koira on kiinnostunut ajamaan esimerkiksi jänistä. Muuta tietoahan siinä ei haeta. Sikäli hyvä ettei tarvita haku eikä ajoaikoja. Parantaa jalostus tietoa huomattavasti.

Kaikki kokeet palvelevat jalostusta. Täydellisiä arvostelu perusteita ei ole olemassakaan, eikä sellaisia koskaan tulla saamaan, mutta näillä nykyisillä kokeilla saadaan hyvin tietoa jalostusta varten. Yksi koe oli se nimeltään mikä hyvänsä tuottaa koirasta jalostusta varten tietoa liian vähän.
Meidän täytyisi saada koirat käymään kokeissa 2-10 vuotiaina. Silloin koirasta nähdään muutakin kuin yhden päivän ajotaito, esimerkiksi paljon puhuttu terve pitkäikäisyys.

[Jouni Leppänen]

Tarmo Leinoselta erinomainen mielipide.

[Mari Lyytikäinen]

Nyt kun kerrankin voi viettää LAATUAIKAA (sairaslomalla) lukemalla vanhoja Ajokoiramieslehtiä (jotka meiltä löytyy aina 60-luvun alkupuolelta lähtien), olen mielenkiinnolla seurannut Jänkä-Jussin kennelin isännän Juhani Nikanderin kirjoituksia suomenajokoiran jalostuksesta ja etenkin jalostustiedon keräämisestä tai pikemminkin sen puutteesta.

Esim. Ajokoiramies-lehdessä 6/94 Juhani peräänkuuluttaa enempi metsästyksellisemmistä koesäännöistä. Hänen mielestään ajokoetoiminta on kennelhenkistä harrastusta, joka liikaa rajatuilla säännöillä ja yksipuolisilla päämäärillä tuhoaa ajokoirarodun kehittymismahdollisuudet. Hänen mielestään liian moni tuon ajan käyttövalioarvon saavuttanut koekoira on lähes saamaton yksilö, kun sen taitoja ryhdytään soveltamaan käytännön metsästykseen, (tuon ajan koesääntömuutoskirjoittelussa näkyy vahva paine koko viikonlopun kestävien ajokokeiden muuttamisesta yksipäiväiseen kokeeseen) silti Juhani ei kirjoituksen mukaan lähtisi muuttamaan ajokoesääntöjä, vaan toisi kilpailullisten ajokokeiden rinnalle uuden koirien testausmenetelmän, joka tulisi olemaan enemmän metsästyksellinen ja käytännön metsästystä tukeva näkemys toimivasta ajokoirasta.

Kertokaapa te viisaammat ja kokeneemmat, itselläni ajokoiraharrastusta takana vain kymmenkunta vuotta, ovatko säännöt/kokeet muuttuneet tuosta ajasta jalostustietoa keräävämpään suuntaan?

[heikki sikilä]

No alotetaapa vaikka koiran tärkeimmän ominaisuuden metsästysinnon mittaamiseta silloin ja nyt. Silloinhan koiria kokeiltiin voittajaluokassa aina kahtena päivänä peräkkäin. Nyt vain yhtenä päivänä. Siis metsästysinnon kohdalla ei nykyinen koe anna parempaa tietoa kyseisestä ominaisuudesta.