k-pirkka ajot

Asiaa ajokokeista, näyttelyistä, valmennuksesta, metsästyksestä

ViestiKirjoittaja miinustaja... päivämäärä Ma Loka 08, 2007 9:15 pm

kyllä jos nää tarinat tuomarien kunnosta on tosia.. niin kyllä hyvä tulos menettää merkityksen. Ei humalainen pysty arvostelemaan koiraa. Mitähän siitä tulis jos näyttelyissäkin olis tuomari kolmen promillen humalassa.
miinustaja...
 

ViestiKirjoittaja Mehtäjänis päivämäärä Ti Loka 09, 2007 7:55 am

Kyseisen kilpailevan koiran omistaja joka käsittääkseni on ulkomuototuomari ja kennelpiireissä ja harrastuksessa keskeinen vaikuttaja saisi julkisuudessa esittää käsityksensä asiasta. Millaisen mallin johtavat kennelmiehet antavat harrastukselle?
Mehtäjänis
 

ViestiKirjoittaja Seppo K. päivämäärä Ti Loka 09, 2007 10:32 am

Harmittaa niin pirusti, kun todella kiinnostavat ja hyvät Pirkka-ajot ovat mitä ilmeisimmin saanet pahan tahran kilpeensä.
Mikäli asiat suurin pirtein ovat mennet siten kuin ketjun aloittaja, ja myöhemmin ramaani ovat ilmi tuoneet, on selvitysten paikka.
Ylituomari voisi perustella ratkaisujaan, tai ainakin esittäisi oman näkemyksensä.
Mehtäjäniksen ansiokkaaseen kirjoitukseen voi mielihyvin yhtyä, minä ainakin jään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä tuleman pitää.
Tosiasiahan on se, että ei kai kuitenkaan kenenkään suuhun väkisin sitä ilolientä kaadeta, joten tässä mielessä koiran ohjaaja saa minun mielestäni melko puhtaat paperit.
Pirustako sitä tietää toisen viinapään, ja jos jotain mustaa reunauttia tarjoillaan, niin yllättähän kokemattoman ja ahneen!
En sitten tiedä, kuinka hyvien tapojen vastaista tai mukaista olisi julkaista maastokortit allekirjoituksineen, no nimet lienee hiukka epäselvät, mutta yleensä pitää olla se selvennys.
Miksi tämä asia nyt muka on mielestäni niin tärkeä? Tähän on useita syitä. Ensinnäkin Pirkka-ajojen maine, sitä pitää varjella, ja mieluimmin nostaa sitä arvostusta, näin sitä ei saisi sotkea.
Toisekseen kysymys, noin yleisellä tasolla, ylituomarityöskentelystä ja sen arvosta.
Kolmanneksi koiran omistajan uskottavuudesta on myös kysymys, vertaa Mehtäjäniksen kirjoitus!
Koira on varmasti syytön, mutta niistä kolmesta sertistä on ihan tarpeeksi kohistu, niin nyt sitten vielä tämä koepuolikin...
Ihan näin näiden hommien ei sentään pitäisi mennä, vai mitä Te järjestön vastuun kantajat?
Seppo K.
 

ViestiKirjoittaja ajokoira/harmaa mies päivämäärä Ti Loka 09, 2007 3:09 pm

tehty mikä tehty.minun mielestä ylituomarin tulisi olla hereillä missä kunnossa lappuja luovutellaan.jos tuomariryhmä on kaatokännissä,ei muutakun henselit lappujen yli.vaikka koiran ohjaaja olisi itse presitentti tai forssi. hirvikoira puolella on täällä oulun seudulla simmonen ylituomari joka noin tekee jos on syytä.
Viimeksi muokannut ajokoira/harmaa mies päivämäärä Ti Loka 09, 2007 8:01 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
ajokoira/harmaa mies
 

ViestiKirjoittaja Wille päivämäärä Ti Loka 09, 2007 5:26 pm

Pohojanmaan kokeissa alkaa pian tapahtua. Tämä riitaa haastanut oli vasta tuomariharjoittelija, mutta oli jo edelliselläkin harjoittelukerralla ollut voimiensa tunnossa. Kunhan tämä jässikkä nyt saa virallisen tuomarikortin, niin istu ja pala !
Wille
 

ViestiKirjoittaja ramaani päivämäärä Ti Loka 09, 2007 7:12 pm

pari vuotta sitten tämä toinen tuomari starttas omalla koirallaan,koira ajoi huonosti ni alko ryyppäämään ja toinen tuomari ajoi auton pois metsästä,sit koe paikalla alko taas mesoamaan ja sinivuokot vei lapualle putkaan.tapahtui 2005 vuoden puukkokisoissa.kepposelle tiedoks et ysimillinen on aina repussa...
ramaani
 

ViestiKirjoittaja RF 10 päivämäärä Ti Loka 09, 2007 10:56 pm

Kyllä ajokoiraväellä on nyt lystiä, kun pääsevät mollaamaan Forssin Jaria ja Alapörkän Bellaa oikein olan takaa. En yleensä ota kantaa näihin nettikeskusteluihin, koska ne ovat yleensä niin ala-arvoista kirjoittelua, että niitä ei viitsi edes lukea.

Nyt päätin kuitenkin kertoa oman mielipiteeni asiasta, koska asia näyttää paisuvan yli äyräittensä.

Ensinnäkin, kenen vastuulla on viinan otto? Eikö se ole jokaisen oma, henkilökohtainen asia? Olen startannut Bellalla tänä syksynä viidessä eri kokeessa eri puolilla Suomea. Joka kokeessa Bella on ajanut ykkösen. Joka kerta minulla on ollut mukana sama määrä ”lämmikettä”. Kolmessa kokeessa tätä ”ilolientä” ei ole kulunut grammaakaan, ja kahdessa muussa kokeessa tämä kyseinen nestemäärä on käytetty kokonaisuudessaan. Tornion kokeessa tuomareista ei huomannut kukaan ulkopuolinen yhtään mitään, koska tuomarit osasivat oikean ottotavan.

Pirkka-ajoissa päivä eteni seuraavanlaisesti, jonka molemmat tuomarit varmasti voivat allekirjoittaa: aamulla noin klo 7.00 avasin litteän ½ litran kossupullon, josta annoin ”maahiselle” korkillisen. Tämä on ollut perinteeni jo parikymmentä vuotta. Tämän jälkeen sanoin tuomareille: ”Toivon, että otatte pienet huikat koiran haulle, ja sitten jos ajo syntyy pienet myös sille. Loput on vapaaehtoista.” Tuomarit kunnioittivat koiranomistajan kohtuullista toivomusta ja noudattivat ohjeitani. Ajo kulki n. tunnin hyvällä kuuloetäisyydellä, minkä jälkeen se loittoni kauemmas, ja lähdimme nuoremman tuomarin kanssa ajon perään. Ryhmätuomari jäi lähelle autoa. Näin erä kului loppuun, ryhmä hajaantuneena, kuten pitääkin. 119 minuutin ajon jälkeen tuli hukka, joka jatkuin vielä noin 10 min. erän jälkeen, jolloin Bella sai tupurilähdön. Jänis siirtyi aivan maaston toiseen laitaan lähelle maantietä, ja sieltä jälleen lähelle lähtöpaikkaa. Näin jatkui liki 100 minuuttia, enkä päässyt ajon väliin yrityksistäni huolimatta. Viimein jänis tuli kynnöspellolle, josta sain kytkettyä koiran. Ensimmäisen erän puolivälistä, jolloin viimeksi näin ryhmätuomarin, oli kulunut n. 3 tuntia kun saavuin takaisin autolle. Ryhmätuomarilla oli selvät suunnitelmat toista erää varten, ja siirryimme näiden ohjeiden mukaan toiselle erälle. Haku kesti pitkään, ja aina silloin tällöin tarjosin siitä litteästä pullosta tuomareille pienet huikat. 115 minuutin haun jälkeen viimein kuului lähtökiljahdus. Otimme sen kunniaksi litteästä pullosta loput mitä siinä vielä oli. Molemmat tuomarit olivat siinä vaiheessa lähes vesiselviä, olimme olleet metsässä jo reilut 6 tuntia. Hyvin sujunut ajo alkoi loitota kauemmas, joten lähdimme jälleen nuoremman tuomarin kanssa ajon perään. Siinä vaiheessa ryhmätuomari, pilke silmäkulmassa, kysyi: ”Onkohan yhtä pitkät ryypyn välit kuin ensimmäisessä erässä?” Otin autoni takakontista kolmevarttisen kossupullon, ja kaadoin siitä siihen litteään pulloon n. 2-3 cm lientä ja sanoin: ”Yritä tuolla pärjätä erän loppuun.” Näin seurasimme jälleen ajoa erillään, kuten kuulukin, ja hyvin kuuluikin. Erän loppupuolella ryhmätuomari soitti ja kyseli olinpaikkaamme, ja liittyikin seuraamme. Kun erää oli jäljellä n. 10 minuuttia, kysyin ryhmätuomarilta että saanko lähteä jo ajon lähituntumaan, että ei menisi kiinniotossa niin kauan kun ensimmäisessä erässä. Ryhmätuomari antoi luvan.

Fiilikset olivat todella mahtavat. Kaksi huippuajoa näin isoissa kokeissa! Lähtiessäni hakemaan koiraa, annoin avatun kolmevarttisen tuomareille ja sanoin: ”Ottakaa siitä ryypyt, minä menen hakemaan koiran.” Minulla meni koiranhakureissulla n. 20-25 minuuttia. Saavuttuani ryhmän luokse huomasin, että pullo oli täysin tyhjä. Säikähdin siitä itsekin hieman, mutta en antanut sen pilata hyvää tunnelmaani. Tuomarit täyttivät korttinsa ja näyttivät ne minulle, niin kuin asiaan kuuluu. Lähdimme pikaisesti ajamaan kohti keskuspaikkaa. Lähestyessämme Laihian keskustaa, nuorempi tuomareista pyysi poikkeamaan kaupan kautta, jotta voisi hakea oluen. Oli kuulemma kova jano. Suostuin pyyntöön ja ajoin paikallisen K-Marketin pihaan, ja lupasin käydä hakemassa, koska aioin ostaa samalla myös itsellenikin. Molemmat tuomarit joivat janoonsa yhden tölkin olutta matkalla keskuspaikalle. Huomasin perille päästyämme, että molemmilla tuomareilla alkoi kieli olla jo melko kankeana. Menin suoraan ylituomarin huoneen ovelle kirjoittamaan Bellan nimen, toivoen että pääsisimme heti sisään. Pettymykseni oli suuri, kun huomasin että edellämme oli lähes kymmenen koiraa. Meni noin 2,5-3 tuntia ennen kuin pääsimme sisään. Sitä en tiedä, joivatko tuomarit vielä lisää tuona aikana, mutta eivät he ainakaan selvenneet.

Tässä päivän tapahtumat tiivistettynä. Päätelköön jokainen itse, kuka teki virheitä, ja minkälaisia. Mutta älkää syyttäkö SAJ:ta, tai varsinkaan Pirkka-ajojen järjestäjiä ko. asiasta, sillä heillä ei ole osaa eikä arpaa tässä jutussa. Kaikki palkintojenjakotilaisuudessa mukana olleet varmaan muistavat, kun pyysin tuomareitteni puolesta anteeksi kaikilta osapuolilta heidän käyttäytymistään, ja kerroin samalla lyhennelmän päivän tapahtumista.

Olen ollut mukana ajokoetoiminnassa liki neljäkymmentä vuotta. Kyllä nykypäivän kokeet ovat kuin rippikouluja, jos vertaa aikaan n. 20-30 vuotta sitten. Niistä kokeista voisi kirjoittaa vaikka romaanin, kuinka lauantaiaamuna koepaikalle saavuttaessa miehiä oli jo sammuneina pitkin ja poikin lattioita. Vielä nykyäänkin vanhemmat ajokoiramiehet muistelevat haikeina noita aikoja.

Vahingosta viisastuu, sanoo vanha sananlaskukin. Toivottavasti näin myös minä. Tästä eteenpäin Forssin Jari tarjoilee ”lämmikettä” vain tuomareille joiden tietää osaavan ottaa kohtuudella ja viisaasti.

Toivottavasti tämän asian vatvomin loppuu tähän. Annetaan Pirkka-ajojen järjestäjille rauha alkaa suunnitella seuraavia Pirkka-ajoja, joissa kaikesta huolimatta aion olla mukana.

Ajokoiraterveisin, Alapörkän Bella ja Jari Fors.
RF 10
 

ViestiKirjoittaja kuivis päivämäärä Ke Loka 10, 2007 11:14 am

Liekkö olleet tuomarit samassa kunnossa kuin ramaani vuoskokkouksessa. Vaikka jalat ei meinannu pittee niin kyllä selitystä silti tuli asiaan jos toiseenkin.
Lienöövät osannu kuitenkin päivän tapahtumat yltuomarille kertoo vaikka tasapainoaistia on jo väsyttäny kun kerran on paperit läpimänny.
Vähän paistaa katteellisten paskapuhheet tässä takana kun sattu Jarille taas vaihteeks ajava koira.
kuivis
 

ViestiKirjoittaja Mehtäjänis päivämäärä Ke Loka 10, 2007 5:15 pm

Jari Fors,
ei tässä kenelläkään ole varmaan mitään kateutta tai henkilökohtaista kaunaa ketään kohtaan - ainakin tätä tilannettasi on vaikea kadehtia - vaan itse ainakin olen toivonut että tämäkin tapaus nostaisi SAJ:ssä kissan pöydälle, Tuntuu vain siltä että parannusta asiaan ei tule. Koiranomistajat tarjoavat ryyppyjä - mm. tässä tapauksessakin - ja tuomarit ottavat omasta pussistaan ja kaikki tuntuu olevan ihan luonnollista ja asiaa puolustellaan mm sillä että entisaikaan verrattuna juominen on vähäistä. Kirjoituksestasi jää tulkinnanvaraiseksi jäätkö itsekin vanhojen koiramiesten kanssa haikailemaan entisiä aikoja kovia ryyppykokeita kun toteat että nykyään kokeet ovat juomisen suhteen kuin "rippikoulua".
Jos koirasi tuomarit olisivat olleet autolla ajokunnossa Alapörkän Bellan tuloksesta ei olisi tullut mielenilmauksia eikä ihmettelyjä. Kirjoitat että tuomarit täyttivät koepaikalla asiallisesti paperit. Varmaankin mutta et arvioi heidän humalatilaansa. Samoin jää epäselväksi mikä on kantasi ja ratkaisumallisi ryypiskelyyn kokeissa. Anteeksipyyntö ei riitä. Mitä pyysit anteeksi:että tarjosit tuomareillesi ryyppyjä vai sitä että he joivat ja räyhäsivät? Parannus- ja ratkaisuehdotustasi kokeissa ryyppäilyyn olisin kaivannut. Esim. ehdotusta että ylituomarin puhuttelussa pitää olla autolla-ajokunnossa muuten tuloksen saisi mitätöidä. Kirjoitat myös että ryypiskely on yksityisasia. Se ei ole julkisella paikalla yksityisasia. Ei silloin kun maksan jonkun arvioimaan koirani ajotaitoa. Se ei ole yksityisasia liikenteessä uhrien kannalta eikä yksityisasia edes perhepiirissä. Aina on osallisia. En esim. halua että koepaikalta tultaessa joku kiskoo puseronkauluksesta takapenkiltä ja sopottaa korvaan jotakin humalaisen sopotusta. Ryypiskely koskee jo silloin minua eikä siis ole ryypiskelijän yksityisasia. Ajokokeissa kilpailu on meille niin tärkeää että tällaisia arvointiepäilyjä ei saisi tulla. Kokeitten arvostus kärsii kun jopa tuloksia julkaiseva maakunnallinen valtalehti kirjoittaa kokeissa ryypiskelystä. SAJ:n tulisi mitä pikimmin tehdä jokin ratkaisuehdotus ongelman poistamiseksi. Tiedän että harrastajia tulisi tilanteen parannuttua lisää kokeissa olisi miellyttävämpi käydä. Toivottavasti taas tämä yksi julkiseksi tullut tapaus panee rattaita liikkeelle.
Mehtäjänis
 

ViestiKirjoittaja ramaani päivämäärä Ke Loka 10, 2007 5:18 pm

hyvä paikka tuo mäntykaitaja missä bella oli....minunkin rakki on ajanut sie sulalla kelillä yli 95 pistettä....siloin oli kyllä raittiit tuomarit.
ramaani
 

ViestiKirjoittaja Shadow päivämäärä Ke Loka 10, 2007 5:29 pm

ramaani kirjoitti:hyvä paikka tuo mäntykaitaja missä bella oli....minunkin rakki on ajanut sie sulalla kelillä yli 95 pistettä....siloin oli kyllä raittiit tuomarit.

Mutta sullahan kuulostaa olevankin MAAILMAN PARAS AJOKOIRA....että ei kannata verrata sun koiran tulosta Bellan tulokseen....
Shadow
 

ViestiKirjoittaja ramaani päivämäärä Ke Loka 10, 2007 5:50 pm

totesin vain et hyvä paikka...tai no pari miinusta on sielläkin,kynnökset lähellä ja eipä toi vöyriin menevä pikitiekään ole kuin alle 2.kilometrin päässä.no jos sitä ens keskiviikona pääsis mäntykaitajalle viinaan menevien tuomareitten kans,nii tiiä vaikka ois 101 pistettä tuliaisina :mrgreen:kokoajan tarjota litrasesta kossusta ryyppyjä ja sanoa et juokaas nyt ni avataan sit taas uus lekkeri :D
ramaani
 

ViestiKirjoittaja Penari päivämäärä Ke Loka 10, 2007 6:04 pm

Kyllä jos noinkin runsaasti on viinaa mukana niin tarkoitus perä on silloin selvä.
Penari
 

K-pirkka ajot

ViestiKirjoittaja Heppu päivämäärä Ke Loka 10, 2007 6:05 pm

Elekee työ ihan kokonaan raitistako ajokokeita oon piirinkarsinnassa tuomarina lauantaina :wink: . Muuten kuuluu huonosti jos ei kunnon ryyppyä sua ,jos oot tulossa kyseiseen kokeeseen niin varoo iso kosssu repuun . :lol: Ee tiijä vaikka oon sinun koiralle tuomarina . :wink:
Heppu
 

EdellinenSeuraava

Paluu AJOKOIRAHARRASTUS

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron