Narttulinjat

[Ruippa]

Eikö Vihin hyvää geeniperimää pitäisi vähän rikastaa linjasiitoksella, jotta se näkyisi pennuissa?

Oot Pekka aivan oikeassa. Mullahan on vihiläistä sukua "häkki täynnä" uros ja narttu, joiden takaa vihiläistä löytyy kahdeksassa sukupolvessa saakka. Juksusta tuli sopivasti sitä kaivattua herkkyyttä/kiihkeää/tiheää haukkua - olkoon se sitten Pokusta tai jostain muusta suvun koirasta.
Kunhan aikani "sotken" näitä tarhassani olevia koiria - ja lisään siihen muualta löytyviä vihiläisiä - joita on jo "sotkettu", niin uskoisin eläkepäivilläni omistavan sellaisen koiran, kun olen aina halunnutkin. Terveluoteisen, sujuva-ajoisen, tottelevaisen, riittävän innokkaan ja niin sanotusti "puhetta vaille " olevan

PS. Kumpi oli ensin muna vai kana eli herkkyys/tiukkuus <->ajotaito/ajamattomuus

[kettu1]

Narttulinjoista kun on puhe, niin heitämpä sellaisen kysymyksen näille sukuja tunteville, et´ootteko tutkinut millä nykyajan nartuilla on se kovin sukutaulu ja periyttävätkä myös sitä. Onko merkitystä emälinjalla, monessa polvessa on katkeamaton valioiden rivi. Ihan sillä kun monikin pitää tärkeänä sitä emälinjaa, onko sillä oikeasti merkitystä. Löytyykö emälinjaa joissa katkeamaton emälinjan valioiden putki jatkuu ihan sinne 60 luvulle ?

[Ruippa]

Siinä yksi.

Korpisoinnun
Asser 18636/89

XX Kyytipojan
Kikka 12901u/84

XXX Ajurin Ata
10409m/78

X V-76 Rangi
16190A/72

X Hannan Pepi
-Luvia 2666/65

XX H-Harmi-L 2425/58

XXXHanna-Luvia 3137/51

... toinen
Kyrönperän
Roosa 28354/97

XXX Kyrönp.Peto
22765/91

XXX Kyrönp.Milla
23894/86C

XX Raju 23287/82

XXX Ritva 20118F/80

XX Anu 145452/73

XX Heta 15241/67

... noin aluksi

[ramaani]

no tää on melkein sama kuin edellin..
XX VIISTOPOLUN HERTTA 37688/06
XX MUURIVUOREN HELI 18575/01
XX MUURIVUOREN VIHU 36097/90
XX KYRÖNPERÄN MAIJA 13872/85
XX RAJU 23287/82
XXX RITVA 20118F/80
XX ANU 145452/73
XX HETA 15241/67
ja lisää tulee...

[metsässä]

FIN20337/05
C.I.B POHJ MVA FI KVA FIN MVA SE MVA NO MVA MV-08 JV-05 PMJV-05 V-05 V-07 SYYSAAMUN MURKU

FIN33696/00
FIN KVA FIN MVA SYYSAAMUN SUMU
FIN MVA

FIN30288/96
FIN KVA SYYSAAMUN USVA

SF20508/87
FIN KVA SYYSAAMUN JEKKU

SF13357J/7SF02700/65
FI KVA SE KVA TELUN SÖPÖ

SF00454/60
FIN MVA TELUN KIMMA

[Ruippa]

Vihiläistä narttulinjaa, ei aivan "ehjä", mut haitanneeko tuo mittää...

KVA KURKILAMMEN KATA
KVA SIPE SF33493/94, kilvankävijä, lohiajojen voittaja (2003)
KVA ALLU SF18438A/85, kilvankävijä
TIPI SF18117H/82
KVA PELI SF146431/74, kilvankävijä (VIHI& PIIA)
PIIA SF4701/71
HELY SF13297/68
Kaksva Hely SF2808/62

[metsässä]

Jäi metsässä pari sesseä välistä.

60- luvulle kuitenkin päästiin.

[pyyntimies]

Täytyy tavan mukaan jonku poiketa aiheesta, joten aattelin voittos kysellä onko sulla monta omaa koiraa tarhassa?

[voittos]

Yks narttu FIN19104/02 Ilo. Muita en tartte. On oma kasvatti ja paras koira minkä kanssa oon ikinä metässä ollu.

On kolme vikaa: Lievä vartuneisuus (tosin vain omassa häkissä) ja jänisajo menee liian nopeaksi, jos ajatan välillä kettua. Sitten on vähäinen kölirinta, joten käytän hankikelillä liiviä.
Valitettavasti en ole onnistunut penikoittamisessa. Karkas viime keväänäkin kiimassa kiiveten häkistä vaikka oli kattoakin.
Tänä kautena ollut aivan fantastinen ylösottaja vaikka jänikset on tosi vähissä. Poikani on ampunut vain yhden tiekiitäjän tälle kaudelle.
Pysyy saman jäljillä aamusta iltahämärään eikä tule oma-aloitteisesti pois.

Jos on kuukaukauden häkissä, niin tahtoo ensin innoissaan kerrata paluuperiä mutta hoksaa sitten ja iltapäivällä alkaa mennä sääntöjen mukaan. Virheitä ei tee, jos käy peräkkäisinä päivinä. Jo pentuna huomas, että tällä on älliä velipoikaansa huomattavasti enemmän.

Turhia kehumatta,

[voittos]

Hyvä (paras) narttuketju
xx Vipulan Rita/07
xx Vipulan Veera
xx Vipulan Hanna-Leena
xx Vipulan Siiri
xx Vipulan Helena
xxx Karoliina
xxx Tuuli
xx Tiilu
xx Heta


xxxRitvan emä Anu on xxTiilun sisar edellisestä pentueesta ja xxTiilu on xxxRitvan isän emä.
Haara on pysynyt kovana sukusiitoksen avulla.
xxHeta oli SF00347/52 xxPekkaan linjasiitetty narttu. Homma on toiminut siitä kymmenkunta sukupolvea ja edustaa minusta sitä 1900 luvun alusta alkanutta parhailla yksilöillä tapahtuvaa samaan linjaan menevää jalostusharrastusta, jota gurut ei kutsu jalostukseksi vaan ominaisuuksien siirtämiseksi sukupolvesta toiseen.

Mutta suurin osa hyvistä "narttupoluista" menee välillä urkin kautta. Sama koskee urkkipolkuja. Tyyliin narttu-narttu-urkki-narttu-narttu tai joskus päinvastoin.

[Ruippa]

Kirjoittaja PeeJii päivämäärä 14 Tammi 2010, 15:11

voittos kirjoitti:
Haara on pysynyt kovana sukusiitoksen avulla.
xxHeta oli SF00347/52 xxPekkaan linjasiitetty narttu. Homma on toiminut siitä kymmenkunta sukupolvea ja edustaa minusta sitä 1900 luvun alusta alkanutta parhailla yksilöillä tapahtuvaa samaan linjaan menevää jalostusharrastusta, jota gurut ei kutsu jalostukseksi vaan ominaisuuksien siirtämiseksi sukupolvesta toiseen.

Ominaisuuksien siirtämistähän se on, sukusiitoksella pelaaminen. Mutta, kun väliin vedetään vierasta linjaa, voidaan saada joitakin ominaisuuksia parannettua. Esimerkiksi EM-94 XXX Haapian Otto paransi meidän linjan luonnetta. V-mäisestä Käskystä alkoi Oton kautta poikia suht.lupsakoita koiria. Eli sukusiitos säilyttää, ja väliin tehtävä vierassiitos toivon mukaan tuo jotain uutta.

Sellaisenkin väitteen olen kuullut, että ilman sukusiitosta narttulinja ei ole edes linja, vaan pelkkä jono narttuja. Joku viiden polven takainen narttu ei vaikuta nykykoiraan juuri yhtään, jos ei ole sen ominaisuuksia ole rikastettu sukusiittämällä. Voi olla tottaki tämä aatos

Tuohon PeeJiin tummennettuun kommenttiin uskon minäkin.
KoiraNettiä oli parannettu nyt lähiaikoina. Poimin sieltä kolme koiraa.
Ensimmäinen in ns tavan jalostajan koira, niinkuin me suurin osa olemme - luvut näyttää tuollaisilta. Siinä on kahdeksannessa sukupolvessa vähän yli puolet koirista vieraita.

Tiedot 8:n sukupolven mukaan:
Sukutaulussa 510 sukulaista tiedossa 510:sta (100%)
Sukutaulussa 284 eri yksilöä 510:sta (sukukatokerroin 0,56)
Sukusiitosprosentti 2,68%

Tässä kakkosesimerkissä on minun mielestä suomenajokoira, joka voisi olla jo oma rotunsa. vain joka neljäs koira on vieras.

Tiedot 8:n sukupolven mukaan:
Sukutaulussa 428 sukulaista tiedossa 510:sta (84%)
Sukutaulussa 112 eri yksilöä 428:sta (sukukatokerroin 0,26)
Sukusiitosprosentti 14,19%

Tässä esimerkissä vain 65 % on samoja koiria, mutta selvästi läheisempi sukusiitos, eikö?

Tiedot 8:n sukupolven mukaan:
Sukutaulussa 510 sukulaista tiedossa 510:sta (100%)
Sukutaulussa 171 eri yksilöä 510:sta (sukukatokerroin 0,34)
Sukusiitosprosentti 30,27%

Mikähän noista vaihtoehdoista kantaa tulevaisuudessa pisimmälle?
Sana on vapaa voittos ja PeeJii voisivat vaikka kommentoida.

[voittos]

Kuvitellan nyt, että nuo kaikki on käyttöominaisuuksiltaan tasavertaisen hyviä - valiotavaraa eikä niissä esiinny mitään jalostukseen poissulkevaa vikaa.

Ja vielä, että nuo kaikki ois narttuja ja käytetään kaikille samaa urkkia, joka ylläpitää tai kehittää sukusiitospsosenttia ja sukukatokertoimia edelleen noihin toisistaan poikeaviin suuntiin, niin ottaisin koiran itelle ensimmäiseltä. Vikojen kertaantumisriski on tässä pienin.

Jos taas käytettävä urkki ois kaksois/kolmoisvalio, joka kehittää lukuja lähemmäs toisiaan, niin ottasin tuosta keskimmäisestä, koska siitä sais varmimmin ajavan koiran. Toisin etu ei ole suuri.

Alimman prosentti on nykyaikaan turhan iso. Menis käyttökoirana.